Yhdeksänkymmentäluvun alkua leimasi syvä lama, johon vaikuttivat idän kaupan romahtaminen sekä pankkikriisi. Tämä lama oli huomattavasti pahempi ja pidempi kuin 1930-luvulla Amerikasta Euroopan kautta Suomeen tullut lama oli ollut. 1980-luvulla vapautuneet rahamarkkinat mahdollistivat pankkien tarjoaman halvan lainanoton, ja moni yritys ja yksityishenkilö syyllistyi holtittomaan luotonottoon. Korot kääntyivät nousuun ja lopulta markan devalvointi vuoden 1991 lopussa aiheutti ulkomaiseen valuuttaan sidottujen lainojen valuuttavelkojen nousun. Tilanne oli niin huono, että valtion oli pakko tukea pankkeja. Tämäkään ei pelastanut kaikkia, vaan osa pankeista kaatui ja osa yhdistyi.

Autoilun osalta 1990-lukua leimasivat EU jäsenyyden ja päästömääräysten kiristymisen tuomat muutospaineet. EU jäsenyys aiheutti kiivasta keskustelua Suomen autoverotuksesta ja samaan aikaan käytettyjen autojen tuonti EU-alueelta vapautui. Tämä laski käytettyjen autojen hintoja Suomessa ja rikasti autokantaamme.

Tekniikan osalta otettiin askelia kohti turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä mottoreita, kun katalysaattorit tulivat pakolliseksi vuonn 1992 ja siirryttiin lyijyttömän bensiinin käyttöön. Mooottoriurheilussa koeponnistettiin uusia teknisiä ratkaisuja, joita otettiin käyttöön myös kalliimman luokan henkilöautoissa.

Liikenneturvallisuus jatkoi hyvää kehitystä, ja 1990-luvun loppupuolella liikennekuolemien määrä oli pudonnut alle 450 henkilöön vuodessa, kun vuosikymmenen alussa se oli ollut vuositasolla yli 600 henkilöä. Tähän vaikuttivat osaltaan lukkitumattomien jarrujen ja turvatyynyjen yleistyminen myös halvemmissa automalleissa.

Citroënille 1990-luku oli menestyksen vuosikymmen. Merkillä oli todella laaja mallisto hyvännäköisiä ja luotettavia autoja. Valopilkkuina erityisesti Xantia ja Xsara, jotka löysivät ystäviä monesta suomalaisperheestä. Tekniikan Maailman 3/1994 talviautotestissä Citroën Xantia valittiin vuoden talviautoksi Suomessa. Sen menestystä pidettiin yllätyksenä ja testiryhmä oli sitä mieltä, että edes ranskalaiset itse eivät ole sisäistäneet sitä, miten hyvän talviauton ovat tehneet. Xantia oli jääradalla selkeästi nopein vaikka moottoritehossa antoikin tasoitusta kilpailijoilleen. Vuosikymmenen puolivälissä Citroënin moottorivalikomassa oli yhä enemmän moniventtiilisiä bensiinimoottoreita ja vuosikymmenen lopussa esiteltiin ensimmäinen HDi- Dieselmoottorit, jotka yhä ovat taloudellisen ja luotettavan moottorin maineessa.

Ysärijysäri Mobiliassa

Tänä vuonna Auton ja tien museo Mobiliassa muistellaan, millaista oli elää 1990-luvulla. Samalla nuorisolle selviää, miksi vanhemmat ovat sellaisia kuin ovat. Millaisen vaikutuksen 1990-luku jätti aikansa tulevaisuuden toivoihin, jotka ovat tällä hetkellä kovaa vauhtia keski-ikäistymässä?

Mobilian Ysärijysäri vie meidät juhlimaan jääkiekon MM-voittoa, kirpputorikierrokselle ja tutkimaan autokaupan muutoksia. 1990-luvun alussa Suomessa elettiin syvää lamakautta. Yrityksiä kaatui ja sadat tuhannet ihmiset menettivät työnsä. Teknologia kehitykselle 90-luku oli murroksen aikakausi, ja vuosikymmenen loppua kohti Nokia kohosi maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi ja Suomen talouden veturiksi.

Ysärijysäri-näyttelyssä pääsee murroksen ja muutoksen vuosikymmenen tunnelmaan aikakauden ajoneuvojen ja ilmiöiden myötä. Suuria moottoritiehankkeita käynnistettiin talouslamasta huolimatta useita. Helsinki–Tampere-moottoritie oli Suomen ensimmäinen kaksi suurta kaupunkia yhdistänyt moottoritie. Ympäristöasioita ruvettiin huomioimaan teitä rakennettaessa, ja suojeltavien kasvien tai eläinten elinympäristöt saattoivat siirtää isojenkin teiden linjauksia. Ihmisten mukavuutta parannettiin tienvarsille rakennetuilla levähdysalueilla. Ysärivaatetus oli moninaista värikkäistä tuulipuvuista ja kaiken sisäänsä kätkevistä vyölaukuista flanellipaitoihin ja ylisuuriin farkkuihin ja verkkareihin. Toki niukempi muoti napapaitoineen trendasi vuosikymmen loppupuolella. Aikakauden tunnelmaan näyttely virittelee myös ostarin ja ysärimusan myötä. Tervetuloa tutustumaan, mitä sinulle tuttua näyttelystä löytyy!

Avajaiset 19.3.2026

Torstaina 19.3.2026 pidettiin Mobiliassa Ysärijysäri-näyttelyn avajaiset. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne piti avajaispuheen, jossa hän muisteli omaa nuoruuttaan ja ysärin ilmiöitä.

Mobilia säätiö juhlii 40 toimintavuottaan, jakaen Kilometripylväs-ansiomerkkejä ansioituneille henkilöille ja yhdelle yhteisölle.

Xantia 2.0i SX vuodelta 1993 edustaa merkkiä Ysärijysäri näyttelyssä

DJ Juissi viritteli musiikillaan kutsuvieraat Ysärijysärin tunnelmaan illan aikana ja Mobilian ravintola tarjoili maistuvaa iltapalaa, ysärin hengessä tottakai.

Ysärijysäri Mobiliassa 20.3.–8.11.2026.

Antti

Teksti ja kuvat: Antti Pitkänen, Mobilia, Citroën Suomessa Antti Pitkänen ja Mikko Salonen