Suomessa tapahtui merkittäviä muutoksia sairaankuljetuksen järjestämisessä 1970-luvun alussa, kun Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki määritteli sairaankuljetuksen ensimmäistä kertaa kunnallisesti järjestettäväksi palveluksi. 

Sairaankuljetuskysymyksiä käsittelevä työryhmä, johon kuuluivat mm. Lääkintöhallituksen, sosiaali ja terveysministeriön sekä Suomen Sairaankuljetus r.y:n edustajia, valmistelivat uutta esitystä sairaankuljetusvälineiden vaatimuksista 1970-luvun alussa. STM:n työryhmien ja komiteoiden listauksessa (1935–1997) mainitaan useita sairaankuljetukseen liittyviä työryhmiä, jotka käsittelivät mm. kaluston standardointia ja palvelun laatua. Samaan aikaan painopiste alkoi siirtymään pelkästä kuljettamisesta ensihoidon alkamiseen jo kentällä.

Korpivaara Oy tuotti maaliskuussa 1973 Suomeen kaksi Currus-koritehtaan valmistamaa Citroën HY -ambulanssia, joista toinen oli valmiiksi ambulanssiksi varusteltu ja toinen ilman varusteita. Autojen takajousitus oli toteutettu hydraulisesti kaasunestejousituksella. Täyttä varmuutta asiaan ei ole, mutta todennäköisesti toinen näistä autoista oli tarkoitus varustaa ambulanssiksi Suomessa ja oli siksi tilattu ilman tehtaalla asennettuja varusteita.

Toinen, täydellisesti Ranskassa varusteltu HY-ambulanssi, rekisteröitiin ABR-768-kilvin. Nämä ambulanssit olivat pitkään varastossa, kunnes lääkintöneuvos Sakari Härö osti molemmat Jyväskylän keskussairaalan käyttöön. Myyjäliike oli Autoliike R. Nieminen.

Lääkintöneuvos Sakari Härö oli keskeinen vaikuttaja suomalaisessa terveydenhuollossa, erityisesti Lääkintöhallituksen suunnitteluosaston päällikkönä. Hän toimi virassa vuoteen 1982 asti ja oli mukana kehittämässä mm. sairausrekistereitä ja osallistui kansainväliseen yhteistyöhön asiantuntijana. Ainakin toinen autoista päätyi myöhemmin Holger Pitkäsen ambulanssiyritykselle. Hän perusti yksityisen ambulanssifirman Merimiehenkadulle Helsinkiin, joka oli erikoistunut kiireellisiin sairaankuljetuksiin. Yrityksellä oli rakenteilla jopa linja-auton pohjalle kehitetty sydänambulanssi. Valitettavasti kun sydänambulanssi oli valmis, kohtasi hanke taloudellisia vaikeuksia eikä ambulanssia saatu käyttöön. Taloudelliset vaikeudet liittyivät lain muuttumiseen niin, että erikoisajoneuvo ei enää ollut kiinnityskelpoinen.

Holger Pitkänen oli merkittävä hahmo suomalaisen ensihoidon ja sairaankuljetuksen kehityksessä erityisesti 1970-luvulla. Vaikka hän ei toiminut virallisessa asemassa Lääkintöhallituksessa tai STM:ssä, hänen yksityinen ambulanssiyrityksensä Helsingissä oli tunnettu ja toimi tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa.

Tietojemme mukaan Citroën HY ambulanssit poistuivat verrattaen nopeasti pois käytöstä. Tähän vaikutti todennäköisesti alan nopea kehittyminen ja ambulanssivarustelun vähitellen kehittyvä standardointi Suomessa.

Nyt toinen näistä autoista on myynnissä Nettiautossa. Varsin ryhdikkään oloinen auto on pala suomalaista autoilun ja ambulanssien historiaa. Olisipa hienoa nähdä tämä auto vielä entisöitynä sen alkuperäistä käyttöä kunnioittaen ambulanssiksi.

Antti

Kuvat: Nettiauto, Korpivaaran ja yksityiset arkistot
Lähteet: Citroën Suomessa, ISBN: 978-952-472-295-7 , Wikipedia