Tasan kolmekymmentä vuotta sitten Citroënilla meni kovaa. 70-luvun vaikeiden aikojen jälkeen mallisto oli uudistunut ja hyvin myyvät BX- ja AX -mallit toivat mukavasti rahaa yhtiön kassaan. Sitä todella tarvittiinkin, sillä 15 vuotta tuotannossa olleen CX:n seuraajan tuotekehitys ja Euroopan moderneimmaksi väitetyn tuotantolinjan rakentaminen olivat vaatineet tehtaalta isoja investointeja.
XM esiteltiin virallisesti Pariisin autonäyttelyssä lokakuussa -89. Auto sai hyvän vastaanoton ja se valittiin Vuoden Autoksi Europassa. Taakse jäi äänestyksessä mm. Mercedes-Benz S-sarja.
Ensimmäinen kolmen lehdistöauton erä saapui Suomeen Joulukuussa juuri ennen vuoden vaihtumista. Citroën -kerhon paikallisjaosto ”Ruuhkasuomen kissaväki” kokoontui tuohon aikaan säännöllisesti kerran kuussa Vantaalla toimineen Citroën -jälleenmyyjä Kolmoskehän Auto-Centren tiloissa Sinikellonkujalla Vantaan Koivuhaassa. Tammikuun toisena päivänä 1990 oli kerhoillassa erityisen mielenkiintoista ohjelmaa, sillä autoliikkeen korjaamotiloissa oli suurelta yleisöltä vielä piilossa pidetty upouusi ”Iso Kissa” Citroën XM. Auto oli yksi kolmesta maahan saadusta ns. lehdistön esittelyautosta. Me Citroën kerholaiset pääsimme siis ensimmäisten joukossa Auto Centreä pyörittäneen Kari Bergenströmin johdolla ja siunauksella tutustumaan tuohon CX:n manttelinperijään.

Esillä ollut auto oli väriltään musta ja malliversioltaan 2.0i Elegance, joka käytännössä tarkoitti parhaiten varusteltua mallia. Varustukseen kuului mm. laadukas plyyshiverhoilu, sähkösäätöiset etuistuimet, automaattinen ilmastointi, sähkökäyttöiset sivupeilit, kauko-ohjattu keskuslukitus ja korin takaosan ns. välilasi, joka estää matkustamon jäähtymisen, kun auton suuri takaluukku avataan. Eihän se nimittäin ole edustusautolle sopivaa, että takamatkustajien niskaan puhaltaa kylmää kun takaluukku avataan.
Lopputuloksena oli illan päätteeksi hyväksyvää nyökyttelyä.
Kerholaiset tutkivat uutuutta sisältä ja päältä uteliaasti ja harrastajille tyypillisellä perusteellisuudella. Lopputuloksena oli illan päätteeksi hyväksyvää nyökyttelyä. Auto oli edeltäjäänsä CX:ää selvästi kookkaampi. Erityisesti auton leveys ja avarat sisätilat ja valtavat lasipinnat tekivät meihin vaikutuksen. Materiaaleista sai laadukkaan vaikutelman ja esimerkiksi ovien moninkertaiset kumitiivisterakenteet herättivät ajatuksia äänettömästä ja miellyttävästä matkanteosta. Jotkut tosin rokenivat epäillä niiden toimivuutta ja kestävyyttä Suomen talvessa. XM:n ovet sulkeutuivat äänettömämmin kuin missään aikaisemmissa Citroëneissa, mikä oli omiaan lisäämään mielikuvaa laadukkaasta autosta.

Koeajomahdollisuutta meille ei valitettavasti vielä tuolloin tarjoutunut. Virallinen lehdistötilaisuus ja esittely piirimyyjille oli tapahtunut vasta pari viikkoa aikaisemmin Amerin pääkonttorissa, ja näille kolmelle maahansaadulle esittelyautolle oli kovasti kysyntää ja lähes minuuttiaikataulu. Autolehtien artikkeleista opiskellun aktiivijousituksenkin osalta jouduimme vain toteamaan, että takapäässä oli ns. ”pyöräpallojen” lisäksi se kolmas jousipallo, jonka mukanaoloa ohjattaisiin jousituksen tietokoneella ajotilanteen mukaan.

Tuntuu aika uskomattomalta, että tuosta todellakin on aikaa jo kolme vuosikymmentä. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että pienistä alkupään mallien lastentaudeista selvittyään XM kantoi hienosti ja kunniakkaasti Ison Kissan vastuullisen tehtävän yhdentoista vuoden ajan. XM:iä valmistettiin Citroenin Rennes’n tehtailla kaikkiaan noin 330 tuhatta kappaletta. Viimeinen XM lipui tuotantohihnalta kesäkuussa 2000. Kului vielä viisi pitkää vuotta ennen kuin seuraaja C6 esiteltiin.

Suomeen XM:iä tuotiin maahantuoja Auto-Bon Oy:n toimesta kaikkiaan 762 kpl, joista yli puolet vuonna 1990. Käytettyjen autojen verotuksen muutosten myötä XM:ien omatoiminen maahantuonti oli aina 2010 luvulle asti yllättävänkin vireää.
Trafin tilasto vuoden 2017 kesäkuulta kertoo rekisterissä olevien XM:ien lukumääräksi 175 autoa. Vuotta myöhemmin, joulukuussa, luku oli 124 kappaletta. Vuodessa on siis kymmeniä autoja poistunut ajosta mutta osan erosta selittänee harrastekäytöstä johtuva kausivahtelu kesän ja talven tilastoissa.
Vesa
Kuvat: Kirjoittajan arkistosta
22.01.2020 at 20:18
Muistan, kun XM ilmestyi ensimmäistä kertaa lapsuuteni kotikaupungin Mikkelin Citroen-liikkeeseen. En ollut itse vielä ajokortti-iässä, mutta kävin säännöllisesti ”kyttäämässä” liikkeeseen ilmestyviä autoja polkupyörällä ajellen. Sain onneksi houkuteltua isäni koeajokuskiksi. Muistan, että auto oli grafiitin harmaa ja kahden litran moottorilla. Kokemus oli upea. Sisään kantautunut melko voimakas moottorin ääni kiihdytettäessä aiheutti kuitenkin pettymyksen. Olin mielikuvissani psyykannut itseni johonkin yliluonnolliseen ja odotukset olivat liian korkealla. Mutta muuten auto oli hieno. Sain myöhemmin piirimyyjältä lahjaksi Solidon XM-pienoismallin mittakaavassa 1:18. Se oli pakattu hienoon pahvikoteloon, jonka päällä oli kuvat oikeasta XM:stä eri kulmilta katsottuna. Keräsin jo tuolloin Sitikoiden malleja ja arvostan liikkeen antamaan hienoa lahjaa edelleen suuresti.
TykkääTykkää
18.03.2020 at 09:58
MoikkaTopi, tuo XM:n 1:18 pienoismalli on todella hieno. Minulla on se myös, tosin tällä hetkellä jossain vintin kätköissä.
TykkääLiked by 1 henkilö