Tuomari Nurmio lauloi aikanaan Tonnin Stifloista. Tämä tarina ei kuitenkaan liity kenkiin, vaan yritykseen löytää noin tuhannella eurolla vielä käyttökelpoinen Sitikka perheen nuorimmaisen käyttöön.

Kaikki alkoi lauantai-iltana, kun tein syyshuoltoa tyttären Saxoon, eli vaihdettiin uudet öljyt ja suodattimet ja pyyhkijän sulat. Sitten lyhyelle koeajolle tuttua ”kotiraittia” pitkin, jonka kaikki asfaltinsaumat ja routaheitot ovat tulleet varsin tutuiksi. (Tosin Xantian jousitus onnistuu ne kyllä melko täydellisesti hävittämään). Heti ensimmäinen terävämpi asfaltin sauma pompauttaa auton perää huomattavasti. Ensimmäinen ajatus, että nyt on jotain vialla. Olisiko iskari hajonnut? Tarkempi tutkimus kotipihassa paljasti, että takapyörän jousituksen virkaa hoitava vääntövarren kiinnitys taka-akselistoon on täytynyt pettää. Kori on vajonnut takaa oikealta liian syvälle. Tämän vääntösauvoilla toteutetun takajousitusrakenteen tyyppivika oli siis realisoitunut 205 tkm:n ja 17 vuoden jälkeen. Tosin meille Saxo oli tullut vasta kolme ja puoli vuotta sitten Wappuna ja autolla on ajettu vain noin kolmen tuhannen kilometrin vuositahdilla. Tunnettuahan on, että tuollaisen vian korjaaminen tapahtuu vaihtamalla koko taka-akselisto ja se ei välttämättä ole enää taloudellisesti kannattavaa näin vanhaan ja kuitenkin pikkuautoksi paljon ajettuun yksilöön.

Taka-akseliston hajoaminen koitui hyvin palvelleen Saxon kohtaloksi

Koska syyssateet tekevät tuloaan, niin Saxon hajoaminen sattui ikävään ajankohtaan. Syksyllä autolle on eniten tarvetta, että pääsee sadeaamuina kuivana juna-asemalle ja illalla takaisin kotiin. Siispä Nettiauto auki ja katselemaan uutta Sitikkaa ”edesmenneen” Saxon tilalle.

Noin tonnin ”opiskelijabudjetilla” kunnollisen käyttöauton auton ostaminen on erityisen haastavaa ellei mahdotonta. Pikainen silmäys Nettiauton tarjontaan osoittaa, että hakuehdolla ”Citroen hinta max. 1000 eur” tuottaa tulokseksi 168 autoa, joista alle 500 euron hintaluokassa ovat valtaosin viallisia ja katsastamattomia. Rajaamalla hakua vain katsastettuihin autoihin, putoaa ”valikoima” puoleen, eli 82 autoon. Kun rajaa hakualueeksi vielä kotikulmat eli ”Uusimaan”, niin jäljellä on enää 14 sitikkaa.

Eniten on tarjolla C5-malleja (7kpl), jotka ovat keskimäärin 300 tkm ajettuja ja tarpeeseen nähden myös selvästi turhan isoja autoja. Xsaroja löytyy 5 kpl, joiden hinta lähempänä 500 euroa, mutta ovat kaikki kyllä todella ”käytetyn” oloisia eivätkä herätä minkäänlaista ostohalukkuutta.

C3 olisi sopivan kokoinen ajopeli ja niitä onkin tarjolla 2kpl tässä alle tonnin hintaluokassa, mutta noin 200 tkm ajettu C3 ei myöskään oikein houkuttele. Ostimme nimittäin sellaisen tonnin ceekolmosen muutama vuosi sitten perheen keskimmäiselle lapselle ja sen kanssa riitti kyllä puuhaa ja rahanmenoakin. Remonttikustannukset tuplasivat auton hankintahinnan jo ensimmäisen puolen vuoden aikana, vaikka ajokilomterit jäivätkin melko pieniksi. Kalleimmasta päästä oli tuon 1.4-litraisen TU-moottorin kansipahviremontti, jota voidaan kyllä luonnehtia ihan tyyppiviaksi. Myös ostohetkellä vielä melko terveiltä vaikuttaneet kynnykset jouduttiin uusimaan. Ruoste oli päässyt ehjän näköisen helmamassan alla leviämään. Myös ovien lukot, katkennut takajousi, jarrulevyt ja palat menivät ostoslistalle. Tuosta tapauksesta ”oppineena” päätimme siis unohtaa paljon ajetut ceekolmoset tässä vaiheessa.

Tonnin hintaluokassa voi olla monesti järkevämpää katsella vähän enemmän ajettuja autoja, koska niissä ainakin osa kuluneista osista ja kallemmmista remonteista on jo tehty edellisten omistajien toimesta. Hyvin huollettu, paljonkin ajettu auto, saattaa silti olla järkevä hankinta. Etenkin jos vuotuinen ajomäärä ei ole suuri. Tähän kategoriaan kuului mm. yksi 99-mallinen siistin näköinen Xsara, jolla oli ajettu 280 tkm, mutta se oli ehtinyt mennä. Muita varteenotettavia vaihtoehtoja en sitten bongannutkaan.

Paljon ajetuista, mutta hyvin huolletuista ja kunnossa pidetyistä autoista voi myös löytää vielä kelvollisen käyttöauton, etenkin jos vuosittainen ajomäärä on pieni.

Tori.fi:sta löytyi yksi kuvien perusteella siistin näköinen punainen C2-malli. Teknisesti auto pohjautuu C3-malliin ja noin 200 tkm ajettuna, siinä on todennäköisesti kaikki samat korjaustarpeet edessä. Lisäksi Trafin tietojen mukaan vuosi sitten toimitetun katsastuksessa tälle autolle kirjattu korjauskehotus -lista oli pitkä kuin se kuuluisa nälkävuosi. Päätämme unohtaa myös tämän. Vaikuttaa siis siltä, että tonnilla ei siistiä toimivaa sitikkaa ole tarjolla.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on c2.png
C2-malli jakaa yhteisen tekniikan C3:n kanssa. Eli samat tarkistuskohteet pätevät käytettyyn ceekakkoseen kuin kolmoseen.

Päätämme nostaa hintaluokkaa hieman, eli katsotaan mitä 1500 eurolla löytyisi. Tilanne ei muutu ratkaisevasti, sillä valtaosa tarjolla olevista Sitikoista on yhä noita 250-350 tkm ajettuja Xsara ja C5-malleja. Yksi ilmoitus kuitenkin erottuu joukosta. Kuvissa kaikin puolin siistiltä vaikuttava C4, vuosimalliltaan -05, 1.6-litran bensakoneella, katsastus voimassa ja ajettu vain noin 160 tkm. Hintapyyntö 1500 euroa. Kahdet renkaat ja katsastus voimassa. Auto vaikuttaa liian hyvältä tässä hintaluokassa. Mahtaako olla kuitenkaan niin hyvä, miltä vaikuttaa? Kysyn myyjältä tekstiviestillä onko auto edelleen myynnissä. Kyllä. Sovimme treffit iltapäiväksi Espooseen.

Siistin näköinen ja kohtuullisesti ajettu C4 tässä hintaluokassa on todellinen löytö

Espoossa meitä tervehtii mukava nuori mies, joka kertoo myyvänsä tätä tarpeettomaksi käynyttä kakkosautoa, koska perhe pärjää jatkossa yhdellä autolla. Ilma alkaa muuttua tuulisemmaksi ja alkaa tihutella vettä. Pikainen tutkinta tihkusateessa parkkipaikalla vahvistaa myynti-ilmoituksen kuvien kertomaa vaikutelmaa. Auto on todella siistikuntoinen ja huoltokirjan mukaan vasta huollettu. Kurkkaus pohjan alle kertoo samaa. Pohjassa ja helmakoteloissa ei näy merkkejä ruosteesta. Moottori ei vuoda öljyjä ja käy nätisti. Moottoriöljyn määrä on mittatikun mukaan oikea ja öljy on kirkasta, samoin jäähdytinneste on puhtaan punaista. Kesärenkaat ovat hyväkuntoiset ja varustettu aluvanteilla ja talvirenkaat ainoastaan yhden talven ajetut. Lohkolämppäri sisäpistokkeella löytyy myös. So far very good!

Myyjän mukaan auto on ollut heillä reilut kaksi vuotta ja ilmastointi ei ole toiminut sinä aikana. Sitä ei ole kuitenkaan kokeiltu täyttää, joten vikana saattaa olla yksinkertaisesti vuosien saatossa karanneet kylmäaineet. Emme tartu tähän ongelmaan, koska auto vaikuttaa muuten todella hienokuntoiselta, vaan suuntaamme koeajolle.

Kytkin toimii pehmeästi ja kaikki vaikuttaa muutenkin toimivalta. Teeme välipysähdyksen koeajolenkillämme Prisman parkkihalliin ja tutkimme lisää autoa sateelta suojassa. Luen samalla auton vikakoodit ja senkin tulos on miellyttävä. Ei aktivisia vikakoodeja!

Kaikki hallintalaitteet toimivat kuten pitää. Vikakoodin lukijakaan ei löytänyt autosta huomautettavaa.

Palaamme lyhyeltä koeajolenkiltämme takaisin parkkipaikalle, jossa myyjä jo odottelee meitä. Lähinnä muodollisen hintakeskustelun jälkeen paiskaamme kättä päälle (näin Korona aikana tietenkin virtuaalisesti) ja siirrymme sisätiloihin viimeistelemään autokaupat Trafin sähköiseen palveluun.

Puolen tunnin kuluttua käännämme Ceeneljän nokan kotia kohti. Auton uusi omistaja hyppää kuskin paikalle ja minä pelkääjän paikalle. C4 kulkee miellyttävän hiljaisesti ja radiosta tulvii jotakin kotimaista nykypoppia. Hieman tunnelmaa latistaa yltyvä vesisade, kun ajelemme tyytyväisinä Kehä I:sta pitkin kohti Tuusulaa. Harmittelen, ettei tullut otettu mukaan tupakansytytinliitäntään laitettevaa Bluetooth/FM-lähetintä, niin olisi voitu laittaa matkamusaksi Spotifysta Tuomari Nurmion Tonnin stiflat. ”Klabbeissa on mulla tonnin stiflat. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen. Joskus mä stygen niille tsungaan Silloin kun mä muille tsungaa en”. Aivan Loistava biisi.

Täytyy sanoa, että tällä kertaa Tonnin Sitikan metsästys meni kyllä aivan nappiin.

Vesa

Kuvat: Nettiauto ja kirjoittajan arkistot