Kevytmetallivanteet valmistetaan normaalisti magnesiumin tai alumiinin ja nikkelin sekoituksena. Seosmetallin käytöllä saavutetaan parempi muokattavuus valmistuksessa, sekä yleensä kevyempi paino vastaavaan ”peltivanteeseen”. Useimmiten kevytmetallivanteet kuitenkin ostetaan pelkästään ulkonäkösyistä, jolloin houkutus halpoihin jätealumiinista valmistettuihin vanteisiin voi olla suuri. Näihin ei kannata sortua sillä kuten tässä jutussa näemme, on Suomen tiet todella haastavassa kunnossa laadukkaillekin vanteille.

Varsinkin harrasteauton alumiinivanteita voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta löytää. Silloin hapettuneet, kierot tai jopa murtuneet vanteet kannattaa korjauttaa. Esimerkkitapauksessa uusia samanlaisia BBS:n valmistamia vanteita on vielä uutena myynnissä, mutta niiden kappalehinta on 644€. Koska rikkoutunut vanne oli muuten hyvässä kunnossa oli selvää, että se kannattaa korjata. Todettakoot kuitenkin heti alkuun, että Autonrengasliitto ry:n ei suosittele henkilöauton, pakettiauton, kuorma-auton tai linja-auton vanteiden korjaus hitsausta. Kevytmetallivanteiden osalta käytetty metallien seossuhteen selvittäminen ennen korjausta voi olla haasteellista. Puhumattakaan halvoista kierrätysalumiinista (jätealumiini) valmistetuista vanteista, jotka yleensä tunnistaa valmistusmaan perusteella (Made in China). Niiden osalta suosittellaan vaurion tullessa suoraan kierrätystä.

Vaurion syynä huonokuntoiset tiet

Suomen tieverkko on tällä hetkellä ennätyksellisen huonossa kunnossa. Korjausvelkaa ei saada kurottua kiinni kallistuneen öljyn takia. Aikaisemmin Suomeen tuli Venäjältä halpaa bitumia, mutta nyt Ukrainan sodan ja pakotteiden takia tuo kaupankäynti on pysähtynyt.

Tiet ovat ennätyksellisen huonossa kunnossa siinä mielessä, että huonokuntoisia päällystettyjä teitä on ennätysmäärä, sanoo vanhempi asiantuntija Pertti Virtala Destialta.

Väylävirasto arvioi, että vuoden lopussa huonokuntoisia teitä on noin 7800 kilometriä, mutta tilanne pahenee nopeasti. Destian arvion mukaan ensi vuonna huonokuntoisten teiden pituus on jo lähes 9000 kilometriä. Tarinamme vanne on tämän tilanteen yksi uhreista. Joku voisi todeta, että 19″ vannekoko ja siinä päällä oleva 30-sarjan rengas on suorastaan typerä valinta Suomessa. Ehkä niin, mutta toisaalta se toimii kyseisessä autossa hienosti silloin kun teiden kunto sen vain sallii.

Kuvassa pääepäilty merkitty punaisella kaartiolla.

Ei ole tarkkaa tietoa mikä niistä teillä olevista miljardista reiästä koitui vanteen kohtaloksi, mutta tulos oli hiljalleen tyhjenevä rengas. Päälisin puolin renkaassa ei näkynyt mitään vikaa, joten ensin epäilimme pientä naulaa tai viallista venttiiliä. Koska renkaat olivat käytännössä uudet ja venttiilit samalla vaihdettu, ei se tuntunut todennäköiseltä vaihtoehdolta. Rengas käytiin tarkkaan läpi silmämääräisesti ja kastelemalla pinta vedellä. Ei mitään. Vasta lopuksi ymmärsimme tarkistaa mahdollliset vauriot myös vanteessa jonka jälkeen asia olikin sitten selvä.

Alla olevista kuvista selviää, että murtuma ulottuu pintaan jossa rengas tiivistyy vanteeseen ja tuosta murtumasta paineistettu ilma pääsee vuotamaan.

Vanteen korjaajaksi valikoitui Hanspeed – vannekorjaus.fi Lohjalla. Korjausta suorittavia yrityksiä on useita ympärin Suomen, mutta Hanspeed sai asiaa kyseltyäni suosituksia, joten päädyimme viemään vanteen sinne. Valintaa helpotti tieto siitä, että korjauksen läpimenoajan luvattiin olevan vain pari päivää kunhan kyseessä on irtovanne. Rengas irroitettiin vanteelta Vihdin Autotalolla odottaessa, joten siitäkään ei tullut ylimääräistä viivettä.

Materiaalin selvittäminen ja vanteen korjaus

BBS ilmoittaa kyseisen vanteen materiaaliksi AlSi7Mg (Alumiini- piiseos), jota käytetään yleisesti ilmailussa ja autoteollisuudessa. Alumiini-piiseos eli silumiini on karkenematon valuseos, joka on kohtalaisen luja, korroosion kestävä, hitsattava ja on hyvin valettava. Lisäksi kuparia voidaan lisätä parantamaan AlSi-seoksen työstettävyyttä ja lujuutta. (Raaka-aine käsikirja 5. Alumiinit. 2006, 60.) AlSi-seokset ovat parhaiten valettavissa olevia alumiiniseoksia. Niissä on yleensä 11 – 13 % piitä. Lämpökäsiteltävissä seoksissa on lisäksi vähäisiä määriä magnesiumia, kuparia, mangaania, nikkeliä tai rautaa. Silumiinin sitkeyttä voidaan parantaa alentamalla piipitoisuutta jopa 5 %:iin asti. Lisäksi magnesiumin lisääminen parantaa seoksen mekaanisia ominaisuuksia. Silumiinit kestävät muun muassa rikkiä, ammoniakkia, hiilidioksidia, rikkivetyä, sekä typpihappoa ja erinäisiä orgaanisia aineita. (Meskanen ym. 2009d, 4.)

Ennen varsinaisen murtuman korjausta, vanteen suoruus ja muoto tarkistetaan (pysty- ja sivuttais-heitto). Kun vanteeseen on kohdistunut murtuman aiheuttanut isku, on todennäköistä sen aiheuttaneen myös muita vaurioita kuten muodonmuutoksia. Suoristetun vanteen murtuma korjataan avaamalla murtuma koko matkalta ja poistamalla maali työstettävältä alueelta. Alkuvalmistelujen jälkeen avanne hitsataan kummaltakin puolelta niin, että koko rako täytyy täydellisesti. Kehä hiotaan tarkasti, jotta rengas asettuu tasaisesti vanteelle ja on tiivis. Osa korjaajista jättää ulkopuolisen sauman hiomatta ja osa siistii myös sen. Koulukuntaeroja, mutta hiomaton sauma on toki kestävämpi kun taas esimerkiksi näyttelykuntoisessa autossa saumaa ei voida ulkonäkösyistä hyväksyä.

Yleensä korjattu vanne kestää hyvin, mutta on selvää että sen kuntoa kannattaa seurata tarkemmin kuin korjaamattomia vanteita. On kuitenkin huomattavasti yleisempää, että vanne murtuu korjatun paikan vierestä, kuin korjatusta kohtaa. Tähän vaikuttaa luonnollisesti vaurion laatu ja onko vannetta jouduttu oikomaan kuinka paljon ennen hitsausta.

Korjattu vanne

Luvattu aikataulu piti ja korjattu vanne oli noudettavissa jo heti seuraavana päivänä. Alla olevista kuvista näkee miltä korjattu vanne näyttää ennen pintakäsittelyä ja sen jälkeen. Maalaaminen ei ole välttämätöntä, mutta varsinkin tämän kokoisessa vanteessa sisäkehän pinta näkyy auton ulkopuolelle ja siksi se haluttiin maalata harmaalla pohjavärillä. Korjaus maksoi 120€, jonka päälle rengastöistä tulevat kustannukset. Uuden vanteen hintaan verrattuna korjaaminen oli siis erittäin kannattavaa.

Korjattu vanne ennen renkaan asentamista.

Antti

Kuvat: Antti Pitkänen
Lähteet: Hanspeed ja YLE