Juho Peltonen oli merkittävä seinäjokelainen linja-autoliikennöitsijä, joka aloitti toimintansa vuonna 1926, jolloin Seinäjoesta alkoi muodostua merkittävä linja-autoliikenteen keskus. Hänen perustamansa J Peltonen Oy vastasi pitkään Seinäjoen paikallis- ja lähiliikenteestä sekä kaukoliikenteestä.
Linja-autoliikenteen lisäksi Juho Peltonen kehitti toimintaa aktiivisesti ja avasi vuonna 1935 Seinäjoen ensimmäisen matkustajille tarkoitetun linja-autoaseman Lakeuden Karhun talossa Kalevankadulla. Nämä tilat siirtyivät jo vuonna 1937 Matkahuollolle.
Kookas, kaksikerroksinen liiketalo Lakeuden Karhu hajotetaan vuonna 1965 uuden Säästöpankin toimitalon tieltä Kalevankatu 6:ssa.
Juho Peltosen aloittama ensimmäinen linja-autoasema toimi talossa 1931-1935 ja autokoritehdas Penko Oy vuosina 1941-1943.
Kuva: Seinäjoen maakuntakokoelma
Peltosen liikennöitsijäuran keskeisiä virstanpylväitä ja historiallisia tietoja:
- Alkuvuodet: Liikenne alkoi vuonna 1926.
- Matkahuolto: Vuonna 1935 Juho Peltonen avasi paikkakunnan ensimmäisen linja-autoaseman (matkahuoltoaseman) Lakeuden Karhun taloon Kalevankadulle.
- Paikallisliikenne: Peltonen ajoi muun muassa suosittua Kauppala–Törnävä-linjaa.
- Kalusto: Kalustoon kuului monia merkittäviä linja-autoja, ja hän hankki esimerkiksi jo vuonna 1938 ensimmäisen kaksiovisen bulldog-Chevroletin Seinäjoki–Törnävä-linjalle.
- Sodan jälkeen hän hankki kaksi Citroën T45 pohjalle rakennettua linja-autoa. Tosin joissakin lähteissä mainitaan yrityksellä olleen useita Citroën-linja-autoja.
- Juho Peltosen henkilökohtainen aktiivinen yrittäjäkausi päättyi 1940-luvulla, mutta yrityksen toiminta ja liikennöinti jatkui.
Toiminnassa tapahtui merkittäviä muutoksia kun A. K. Sarpo osti vuonna 1985 tietojemme mukaan osan J. Peltonen Oy:stä. Seuraava suurin muutos tuli vuonna 1989, jolloin liikenne siirtyy A & J Hautamäki Oy:lle, mutta Seinäjoen paikallis- ja lähiliikenne jäi vielä tuolloin Sarpon haltuun. Ilmeisesti eri linjat ja kalusto myytiin osissa ja pikkuhiljaa J. Peltonen hävisi katukuvasta.
Peltosen linja-autojen aikataulu on vuodelta 1955.
“Seinäjoki on vilkas linja-autoliikenteen keskus – Tavaraliikenne kohoaa edelleen ennätysmäisesti.”
Citroën T45 linja-autot
Sodan jälkeisessä Suomessa oli puutetta monesta asiasta ja niin oli myös kuljetuskaluston laita. Sodan päätyttyä, alkoi kevällä 1945 Korpivaara & Halla Oy:n ja Are Oy:n toimesta sodasta selvinneiden kuorma-autojen sarjakorjaus. Korpivaara & Halla Oy sai ostaa suoraan puolustusvoimilta T-45:ia ja välittää niitä yksityisten tarpeisiin. Ensimmäinen osto tapahtui 8.12.1944, ja kaikkiaan 382 autoa siirtyi siviiliin tätä kautta. Näistäkin autoista suurin osa piti peruskorjata. Suurin yhtenäinen sarja, n. 60 kpl, korjattiin Valtion lentokonetehtaan tiloissa Tampereella. Puolustusvoimien varikolta siirtyi T-45:ia myös linja-autojen alustaksi. ARE Oy sarjakorjasi kaikkiaan 204 kpl Citroën-autoja vuosina 1944–45.
Peltosen kahdesta tunnetusta Citroën linja-autosta voidaan moottorin numeroiden perusteella päätellä, että toinen oli edellä mainitun lainen sarjakorjattu ja toinen uutena Suomeen tuodulle alustalle rakennettu linja-auto.
Moottorinumero: SJ-04902
Penkon korittama ja paikkaluvultaan 31 henkilölle oleva T45 linja-auto oli rekisteröity tunnuksella VI-68 ja se oli linja-auto käytössä aina vuoteen 1961.
Moottorinumero perusteella alusta oli vuonna 1946 maahantuotu uusi alusta. Bussidatassa mainitaan myös toinen moottorin numero tämän auton yhteydessä. Tämä kertoo, että autoon todennäköisesti vaihdettiin diesel-moottori numerolla UJ.04259.
Penko Oy oli vuonna 1941 perustettu seinäjokelainen autokoritehdas, jonka perustivat autokauppias Lauri Koivisto ja hänen poikansa Pentti Koivisto.
- Toiminta: Tehdas rakensi linja-autojen koreja erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla.
- Loppuminen: Penko lopetti linja-autokorien valmistuksen 1960-luvun alussa.
- Historiallinen merkitys: Yhtiö tunnettiin erityisesti laadukkaista, suomalaiseen liikenteeseen räätälöidyistä linja-auto- ja kirjastoautokoreista.
Moottorinumero: SD-03251
Kaksi kuvaa ovat Peltosen toisesta T45 linja-autosta ja se löytyy arkistoista moottorinumerolla SD-03251. Auto oli rekisteröity sekä Va-6987, että VG-987 tunnuksilla. Tämä linja-auto oli Kaipion korittama. Tämän korin osalta toisissa lähteissä mainitaan sen olleen 29 matkustajalle ja kuten yllä olevasta lehtileikkeestä voi lukea, 30 matkustajalle.
Tämä yksilö oli siis sodan nähnyt ja sarjakorjattu alusta, joka koritettiin linja-autoksi. Se oli käytössä aina vuoteen 1962 saakka eli huimat 13 vuotta. Virallisesti se poistui liikenteestä vuoden 1963 joulukuun lopussa.
Kaipio Oy (alkujaan G. R. Grundströmin Kassakaappitehdas Oy) oli Tampereen Tammelassa toiminut perinteikäs suomalainen yritys, joka tunnettiin kassakaappien lisäksi merkittävänä linja-autojen korien valmistajana. Autokorien tuotanto alkoi vuonna 1931 ja päättyi vuonna 1955.
Keskeisiä historiallisia yksityiskohtia tehtaasta:
- Alkuperä ja laajentuminen: Vuonna 1891 perustettu yritys laajensi toimintaansa autokoreihin ostamalla konkurssiin menneen Tampereen Autokoritehdas Oy:n vuonna 1931. Yhtiön nimeksi muutettiin Kaipio Oy vuonna 1935.
- Tuotanto: Tehtaan autokoriosasto valmisti toimintansa aikana satoja linja-autojen koreja. Esimerkiksi 1950-luvulla tuotannossa oli linja-autojen lisäksi satoja kuorma-autojen ohjaamoita vuodessa.
- Sijainti: Yrityksen toimitilat sijaitsivat Tampereella Vellamonkatu 19:ssä.
- Perintö: Kaipion koritehdas lopetti autokorien valmistuksen 1950-luvun puolivälissä. Kassakaappiliiketoiminta jatkui, ja nykyisin yritys tunnetaan nimellä Kaso Oy. Kaipion valmistamia historiallisia busseja on päätynyt museokokoelmiin, kuten valtakunnalliseen Mobiliaan.
Lakeuden Auto Oy
Seinäjokelainen Lakeuden Auto Oy perustettiin vuonna 1945, ja sen johtokunnan puheenjohtajana toimi alusta asti keskeinen seinäjokinen vaikuttaja Israel Yritys. Perustajakaartissa ja osakkaina oli mukana myös muita paikallisia voimia, kuten Itikka ja Mallaskosken Tehtaat. Yritys tunnettiin muun muassa saksalaisten Borgward-autojen sekä Citroënin edustuksesta. Autokaupan loppuvaiheessa Lakeuden Auto Oy ja sisaryhtiö Antin Auto Oy sulautuivat virallisesti osaksi HVA-kiinteistöt Oy:tä.
Lakeuden auto toimitti dokumentoidusti ainakin 12 kpl T45 autoa, mutta todennäköisesti enemmänkin. Heidän kauttaan toimitettiin viisikymmentäluvun lopussa, vuosina 1957 ja 1958 Suomessa ultraharvinaiset T-46 diesel-versiot sekä ainoaksi jäänyt T46 4×4, joka oli näytteillä Lahdessa ennen toimitusta Evijärvelle Reino Kuusisaarelle.
Antti
Lähteet: Citroën Suomessa -kirja, Bussidata, Korpivaara&Halla Oy maahantuontitiedot, Automies-lehdet
Kuvat: Juho Kivimäki, Finna, kirjoittaijien arkistot ja Seinäjoen maakuntakokoelma
Jätä kommentti