Citroën C2 VTS esiteltiin malliston yläpäähän paikkaamaan Saxo VTS:n jättämää aukkoa. Tehokkaimman C2 -mallin keulalle asennettiin uudistunut 122 hv ja 1.6-litrainen kierrosherkkä moniventtiilimoottori. Tällä moottorilla ja VTR:stä poiketen manuaalisella tiheävälitteisellä vaihteistolla saatiin suorituskyky nostettua GTI tasolle.
Pikkukakkosen esittely
Vuoden 2003 Geneven autonäyttelyssä nähtiin viitteitä tulevan Citroën C2 -mallin muodoista, kun tehdas esitteli Junior WRC -sarjaan soveltuvan C2 Citroën Sportin. Tässä sarjassa nuoret kuljettajat saivat mahdollisuuden kehittyä ja olivat aikanaan valmiimpia kohtaamaan kuninkuusluokan haasteet.
C2 Citroën Sport omasi suuret ilmanohjaimet edessä ja takana sekä levitetyt lokasuojat suurine renkaineen. Vaikka kyseessä olikin kilpa-auto, näkivät messuvieraat vahvan tuulahduksen tulevasta uutuudesta. Seuraavana vuonna C2 Citroën Sport henki siirtyi myös siviilipuolelle, kun C2 VTS esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä syksyllä 2004.
Kuvassa esiintyvä keltainen VTS oli maahantuojan esittelykäytössä 3.11.2004–23.8.2005 välisenä aikana ja se myytiin Veho Autotalosta ensimmäiselle omistajalleen 5.9.2005.




Suomessa C2 VTS oli Citroënin Helsinki Motor Show osastolla ainakin vuosina 2006 ja 2007, mutta perusmalli tuli myyntiin jo mallivuodeksi 2004 kun myynti syyskuun lopulla 2003 aloitettiin Suomessa.
VTS:ssä oli 1,6-litrainen 16-venttiilinen TU5JP4S, PSA-konsernin 1,6-litrainen vapaasti hengittävä bensiinimoottori, teholtaan 122 hv (90 kW). Näitä TU5-sarjan moottoreita pidetään yleisesti melko kestävinä ja sen virityspotentiaali riitää noin 180 hevosvoiman lukemiin ilman ahdinta. C2 VTS:n voimanlähde oli käytännössä Saxo VTS:n TU5J4:n modernisoitu kehitysversio, jossa on hieman enemmän elektroniikkaa, tiukemmat päästövaatimukset ja hienosäädetty moottorinohjaus, mutta sama perusluonne: kierrosherkkä, vapaasti hengittävä 1,6-litrainen moottori.
| MOOTTORI | 1.4i VTR | 1.6i VTR SensoDrive | 1.6i VTS |
| Iskutilavuus cm³ | 1360 | 1587 | 1587 |
| Max. teho EEC (kW/rpm) | 54/5400 | 80/5750 | 90/6500 |
| Max. teho (hv/rpm) | 73/5400 | 110/5750 | 122/6500 |
| Max. vääntö EEC (Nm/rpm) | 118/3300 | 147/4000 | 143/3750 |
| SUORITUSKYKY (DIN) | |||
| 0-100 km/h (s) | 12,2 | 11,7 | 8,3 |
| KULUTUS (l/100km) | |||
| EU-NORMI 93-116 | |||
| Kaupunkiajo | 7,9 | 8,3 | 9,3 |
| Maantieajo | 4,9 | 5,2 | 5,4 |
| Keskimäärin | 6,0 | 6,3 | 6,9 |
| CO2 (g/km) | 143 | 151 | 163 |
VTS varusteet
Päälisinpuolin VTS- ja VTR-mallit erosivat lopulta niin vähän, että läheskään kaikki autoihin perehtyneetkään ei niitä erottaneet ennen kuin lukivat kyljestä mallin viimeisen kirjaimen. Myös sisältä autot olivat lähes identtiset. Mitä sitten 1 410 euron hintaerolla lopulta sai, muuta kuin mainitun 10kW:n tehonlisäyksen?
Varustelistaa tutkiessa selviää, että muut kuin moottoriin liittyvät erot olivat: ESP ajovakauden hallintajärjestelmä ja ilmastointi, jotka ovat vakiona VTS-mallissa.

Esittelyvuonna oli kuitenkin C2 -mallin osalta tarjolla kampanja, jossa ilmastoinnin sai veloituksetta myös VTR-malliin, joten vain 950 euron arvoinen ESP jäi varusteissa eroksi. Samoilla varusteilla VTS:n ja VTR:n hintaero oli siis vain vaivaiset 460 euroa!
Vain SensoDrive-vaihteistoon mieltyneet ostajien piti tyytyä vähempään tehoon ja keksiä vajaalle viidelle sadalle jotain muuta käyttöä.
Hintakehitys
| Vuosi | C2 VTS | Uuden hinta € |
| 2005 | C2 1.6 16V VTS | 18 990 |
| 2008 | C2 1.6 16V VTS Vision | 15 340 |
| 2026 | C2 1.6 16V VTS | noin 3 000 riippuen kunnosta |
Kovaksi keitetty
C2 VTS:n alusta oli viritetty todella kovaksi jo tehtaalta ja se oli tässä suhteessa edeltäjäänsä Saxo VTS -malliakin urheilullisempi. VTR-malliin verrattuna jousitusta ja iskunvaimennusta jäykistettiin, jotta ne paremmin vastaisivat VTS:n urheilullista luonnetta.
Muutoksiin kuuluivat:
- jäykempi kallistuksenvakaaja, jonka halkaisija oli 21 mm (VTR-mallissa 20 mm)
- etu- ja takajouset:
- etujouset olivat noin 22 % jäykemmät (jousivakio 55 N/mm verrattuna VTR:n 45 N/mm)
- takajouset olivat noin 27 % jäykemmät (70 N/mm verrattuna VTR:n 55 N/mm)
Sähkötehostetun ohjauksen välitys oli VTS-mallissa nopeampi ja ohjauspyörän laidasta laitaan kääntämiseen tarvittiin vain 2,6 kierrosta, kun muissa C2-malleissa se vaati 3 kierrosta. Muuttuvatehoinen sähköinen ohjaustehostin oli säädetty kevyeksi ja herkäksi pienissä nopeuksissa, mutta jäykistyi auton nopeuden kasvaessa.
C2 VTS:ään asennettiin tehtaalla 16″ Suzuka alumiinivanteet sekä Michelin Exalto 2 -renkaat koossa 195/45 R16, joka oli yksi markkinoiden arvostetuimmista UHP-renkaista (Ultra High Performance) ja varmisti suorituskykyisen C2 VTS:n ajo-ominaisuudet.
Tuntuu, että auto hyppii välillä tasajalkaa talvisilla teillämme. Kun päästään sulalle asfaltille alkaa meno taas maistua, urheiluautot eivät pidä talvesta. Kommentti koe-ajolta vuodelta 2005
Äärirajoille
Nyt jo kahdenkymmenen vuoden ikään ehtinyt ruutitynnyri vietiin vuoden 2005 helmikuussa Joutsan talviselle radalle ja otettiin auto siten todelliseen testiin. Ohessa ajatuksia tästä testistä. ”Väistöjä koitettiin sekä ESP:llä, että ilman. Tällaisessa autossa jossa on lyhyt akseliväli, tulee ajovakauden hallintajärjestelmä todelliseen tarpeeseen. Auto pyrkii yliohjaamaan herkästi, jota korostaa kohtuullisen leveät renkaat. Aktiiviselle ajajalle tämä on mieluinen piirre mutta tieliikenteessä sitä ei moni kaipaa. Kerrottakoot vielä, että mittarin näyttäessä 102 km/h väistö vielä onnistui, mutta jos tällainen tilanne tulisi yllättäen vastaan ei ajovakauden hallintajärjestelmäkään enää riitä. Silloin on suojelusenkelillä käyttöä.”

Radalta kotiinpäin ajaessa aloimme VTS:n kanssa tulla juttuun. Paksukehäinen nahkaratti istui mukavasti käteen ja moottorin pakoäänet murisi mukavasti korviin. Olin selvästikin löytänyt auton luonteen. Kommentti koe-ajolta vuodelta 2005
C2 VTS:ää käytettiinkin rallissa melko paljon, mutta se ei saavuttanut aivan samanlaista kulttiasemaa kuin edeltäjänsä Saxo VTS. Syitä olivat suurempi paino, monimutkaisempi elektroniikka ja se, että kilpailuluokkien kehitys siirtyi nopeasti uudempiin autoihin.



Kilpailusarjat
Ryhmä N
- Lähellä vakiokuntoa oleva auto.
- TU5JP4S-moottorin luotettavuus oli vahvuus.
- Tehoa yleensä noin 130-140 hv kilpailusäännöistä riippuen.
Ryhmä A
- Portattu kansi, kilpanokat, ohjelmoitava moottorinohjaus.
- Tehoa tyypillisesti 160-180 hv.
- Auto oli vahva erityisesti pienemmissä etuvetoisten luokissa.
R2-luokka
- Citroën Sport kehitti C2:sta virallisen kilpailuversion nimeltä C2 R2 Max.
- Tämä oli yksi 2000-luvun suosituimmista nuorten kuljettajien ralliautoista Euroopassa.
- Käytössä mm. Ranskan, Espanjan ja Britannian mestaruussarjoissa.
C2 R2 Max
R2 Max oli käytännössä Citroën Sportin kehittämä edelleenjalostettu ja nopeampi versio alkuperäisestä R2:sta. Se ei kuitankaan ollut yhtä kevyt kuin Saxo ja tehokkaampia autoja vastaan se jäi jälkeen esimerkiksi pitkissä nousuissa.
- 1.6-litrainen vapari
- noin 185 hv
- noin 190 Nm
- sekventiaalivaihteisto
- säädettävä kilpa-alusta
- paino noin 1030-1080 kg
Auton vahvuuksia olivat:
- erittäin tarkka etupää
- hyvä pito mutkissa
- hyvä hidastuvuus
- suhteellisen alhaiset käyttökustannukset
Suomessa
Suomessa C2 VTS:iä on nähty F-Cupissa, nuorten luokissa, seurakilpailuissa, rallisprinteissä ja toki Neste sekä myöhemmin Secto Rallissa.


Kun maanantaina vein auton takaisin tuli yllättäen hieman haikea olo. Sehän olikin itse asiassa mahdottoman mukava auto, hieman eri merkityksessä tosin mitä Citroënissa on yleensä totuttu. – Kommentti koe-ajolta vuodelta 2005
Citroën C2 VTS:n tuotanto päättyi vuonna 2009, kun koko C2-mallisarjan valmistus lopetettiin ja sen roolin Citroënin pienenä urheilullisena mallina otti vähitellen konsernin premiumosaston DS3.
Harvinaisuus Suomessa
Suomessa VTS:iä myytiin melko vähän verrattuna perus-C2-malleihin. Nykyään hyväkuntoinen alkuperäiskuntoinen VTS on melko haluttu harrasteauto, koska se painaa vain noin 1080 kg ja tarjoaa aidon 2000-luvun alun ”hot hatch” -fiiliksen. Vähäisestä määrästä riippumatta VTS-malli oli mieleinen harrasteauto ja hyvä alusta pienelle ”tuunaukselle”.

Monen harrastajan mielestä C2 VTS:n lähimmät kilpailijat olivat aikanaan:
- Peugeot 106 GTI
- Peugeot 206 XS/GTI
- Renault Clio Sport
- Ford Fiesta ST (150)
- Suzuki Swift Sport
Ja kuten aiemmin mainittu Citroënin omasta historiasta katsottuna se oli Saxo VTS:n seuraaja, vaikka ei ollut aivan yhtä kevyt tai raaka ajettava kuin edeltäjänsä.

Kova kohtalo
Koeajossa mainittu ja kuvissa esiintyvä kirkaan keltainen (Jaune Ra / Sunshine Yellow), rekisteritunnuksella HLF-425 ollut C2 VTS ei valitettavasti enää ole liikenteessä. Sen liikennekäytöstäpoiston syy oli 19.11.2018 tehty romutuspoisto, jota edelsi hylätty määräaikaiskatsastus 2.11.2017. Auton matkamittarilukema oli tuolloin 198 122 km.
Antti
Kuvat: Motorsport.kuvat.fi – Santeri Ampuja, Antti Pitkänen, Citroën

Jätä kommentti