Erkki Toivo Aslak Jauri kuuluu niihin suomalaisiin sotavuosien ilmailijoihin, joiden elämä jakautui kahteen hyvin erilaiseen vaiheeseen: ensin sotilaslentäjän ja Ilmavoimien upseerin ura, myöhemmin pitkä työura suomalaisessa autokaupassa ja erityisesti Citroënin maahantuonnin parissa Korpivaaralla.

Ilmavoimien upseeri ja sotalentäjä

Sotapolun henkilötietojen mukaan Erkki Jauri palveli sekä talvisodassa että jatkosodassa useissa Ilmavoimien yksiköissä. Kaukopartioiden lentokuljetukset silloinen kapteeni Jauri aloitti kesällä 1941. Kesällä 1943 perustettiin suoraan päämajan tiedusteluosaston alaisuuteen erillinen pataljoona 4. Sen neljän kaukopartiokomppanian lentokuljetuksia varten komennettiin Erkki Jauri perustamaan ja johtamaan osasto Jauria. Hänen palveluksensa ulottui myös Lapin sotaan asti.

Kapteeni Jauri ilmavoimien yhdysupseerityössä Suomenlahden jäällä. Kuva: SA-Kuva.

Jaurin palvelusyksiköitä olivat muun muassa:

  • Ilmailun suojeluskuntajoukot (ISK) talvisodassa.
  • Erillinen Lentolaivue 15 (Er.Le.Lv.15).
  • Lentolaivue 6.
  • Lentolaivue 12.
  • Lentosotakoulu.
  • Lentolaivue 44.
  • Hänen nimensä mukaan muodostettu Lentoryhmän osasto, ”Le.os. Jauri”, kesällä 1944.

Palvelushistoria osoittaa, että hän ei ollut pelkästään rivilentäjä, vaan eteni vastuullisiin tehtäviin. Erityisen huomionarvoista on, että jatkosodan loppuvaiheessa toimi hänen nimeään kantanut lentoyksikkö, mikä kertoo merkittävästä asemasta Ilmavoimissa.

Arado Ar 196 oli saksalainen meritiedusteluun, sukellusveneiden torjuntaan ja huoltokuljetusten suojaamiseen tarkoitettu yksimoottorinen vesitaso. Kone voitiin tarvittaessa laukaista alukselta katapultilla. Kone suunniteltiin yhtenä vaihtoehtona Saksan ilmailuministeriön toimeksiannosta korvaamaan epäonnistunut Heinkel He 114. Arado Ar 196:n viimeinen prototyyppi lensi ensilentonsa 1938 ja tuotanto alkoi samana vuonna. Prototyyppeinä toteutettiin sekä yksikellukkeinen lentovene- että kaksikellukkeinen vesitasoversio. Yhteensä tuotantoversioita valmistettiin 526 kappaletta. Aradoa käyttivät Saksan ohella Bulgaria ja Suomi. Suomessa Saksasta saatua konetta käytti Osasto Jauri mm. kaukopartioiden täydennyskuljetuksiin ja haavoittuneiden noutamiseen partioiden toiminta-alueilta.

Sodan jälkeinen siirtymä autoalalle

Monien sotavuosien lentäjien tavoin myös Jauri siirtyi sodan jälkeen siviiliuralle. Hänen kohdallaan tie vei suomalaisen autokaupan ytimeen, sillä hän työskenteli pitkään Korpivaara Oy:ssä, mainososaston päällikkönä.

Mainosmies poikkeuksellisella taustalla

Sotilasilmailun tekninen osaaminen, kansainvälinen orientaatio ja johtamiskokemus siirtyivät sodan jälkeen tyypillisesti teollisuuden, liikenteen ja kaupan palvelukseen. Myös Jauri ammensi osaamistaan siviilipuolella ja hän oli myös tuottelias ja taitava maalari. Hän kiinnostui jo varhain valokuvauksesta ja elokuvauksesta, josta on säilynyt ainakin yksi tallenne. Nimittäin Korpivaara Oy/Teho Oy:lle tehty vajaa 20 minuuttia kestävä lyhytelokuva Citroën 2CV:n esittelystä. Mannekiinina toimi Jaurin oma, vuosimallin 1957 harmaa 2CV.

Lyhytelokuva on todennäköisesti kuvattu Jaurin kotitilalla tai kesäpaikalla ja siinä esitellään ”rättärin” monipuolisia ominaisuuksia aina tavarankuljettajana kuin teltan korvikkeena retkeilyautona. Elokuvassa esiintyy Jaurin lisäksi hänen vaimonsa ja poikansa.

Erkki Jaurin Citroën 2CV saapui 19.12.1957 s/s Rhean lastina ja se oli ensimmäistä erää autoja, joissa oli takaluukku kankaan sijasta. Auton runkonumero oli 414919 ja moottorin numero oli 2445060. Auto toimitettiin Jaurille 25.7.1958, Annankatu 6.B. Helsinkiin ja se rekisteröitiin tunnuksella BU-470.

Citroën GS ja henkilökohtainen suhde merkkiin

Kun ensimmäiset Citroën GS -mallit tulivat Suomeen vuonna 1971, niiden ensimmäisten omistajien joukossa oli tuolloin Korpivaara Oy:n mainososaston päällikkönä toiminut Erkki Jauri. Hän oli yksi niistä harvoista yksityishenkilöistä, jotka saivat uuden GS:n aivan mallin maahantulon alkuvaiheessa.

1970-luvun alku oli Citroënille teknologisen huippukauden aikaa. GS valittiin Euroopan Vuoden Autoksi 1971, ja se oli yksi merkin tärkeimmistä malleista, vaikka alku ei laadun osalta ollutkaan mairitteleva.

Ensimmäisenä maahantullut keltainen (Jaune Primevére) GS tyyppikatsastettiin 28.12.1970 huomatuksella puuttuvista takaroiskeläpistä. Moottoriviesti oli huomannut auton Helsingin katsastuskonttorin pihalla, ja kuva julkaistiin lehdessä 15.1.1971. Kuva: Tuulilasi-lehden arkisto

Jaurin muista autoista ei tätä juttua kirjoittaessa ole tietoa. Työskennellessään Korpivaara Oy:lle, oli hänellä varmasti monia eri Citroën-yksilöitä käytössään ja jo työnsäkin puolesta hän tutustui kaikkiin uutuuksiin heti tuoreeltaan.

Everstiluutnantti Erkki Jauri kuoli sydänkohtauksen jälkiseurauksiin 1. elokuuta 1992 Espoossa.

Antti

Lähteet: Sotapolku.fi, Citroën Suomessa, Esa Sirén
Kuvat: Tuulilasi-lehden arkisto, SA-kuva