On suoranainen ihme, että sarjanumerolla 48 oleva Citroën CX on säilynyt näihin päiviin asti. On myös mielenkiintoista, että vanhin auto ei suinkaan löytynyt Ranskasta. Edes Conservatoiressa ei ole vanhempaa sarjanumerollista autoa. Siellä sen sijaan on nähtävillä yksilö, jolla verifioitiin CX:n tuotantolinja.
Roger Bradford etsi vuonna 1992 itselleen vanhaa Citroën CX autoa entisöitäväksi. Hänelle tarjottiin vain täpärästi pelastettua vuoden 1974 Citroën CX 2000 -autoa, joka oli siitä erikoinen, että se oli varustettu vasemman puoleisella ohjauksella, vaikka olikin alunperin tuotu Englantiin. Auto osoittautui myöhemmin todelliseksi löydöksi.

Auton sarjanumero 00MB0048 varmisti sen olevan toinen kahdesta esisarjan autosta, jotka oli tuotu Englantiin ennen varsinaista ensiesittelyä. Auto oli ollut esillä Earls Court Motor Show:ssa lokakuussa 1974 ja tammikussa 1975 Ulster Motor Show:ssa. Earls Motor Show:ssa muuan Oswald Jones ihastui autoon ja halusi ostaa auton välittömästi. Sama mies oli ostanut ensimmäisen Citroën DS ja SM autot jotka oli laivattu Englantiin ja nyt olisi CX:n vuoro.
Citroën ei kuitenkaan pyyntöön suostunut heti vaan odotutti Oswald Jonesia kesään ´75 saakka, jolloin myynti virallisesti alkoi. Tuolloin auto maalattiin jostain syystä alkuperäisen Sable Cendre:n sijasta hopeiseksi (Gris Largenrtière).
Uudelleen syntyminen
Vajaan kahdenkymmenen vuoden jälkeen auto siis ponnahti uudelleen pinnalle kun Roger Bradford osti auton ja aloitti mittavan entisöinnin. Auto oli ruostunut, kuten niin monet muutkin CX:t, mutta kori oli kuitenkin pelastettavissa. Auton sisustus oli sen sijaan hämmästyttävän hyvässä kunnossa tosin kuskin penkki vaati korjausta pienen rei´än takia. Muutoin pelkkä hellävarainen pesu riitti palauttamaan sen entiseen loistoonsa. Auton kaksi vannetta ovat alkuperäiset vuoden ´74 mallia, mutta kaksi on vuotta uudempaa mallia, sillä alkuperäisiä ei yksinkertaisesti ole enää missään. Teknisesti auto ei vaatinut mitään suurempaa korjausta ja esimerkiksi moottori ja vaihteisto toimivat täydellisesti ilman avaamista.

Robert Bradford oli tunnettu ja aktiivinen persoona Citroën-merkin ja varsinkin CX-mallin parissa. Vuonna 2010 ikävä uutinen tavoitti Citroën-harrastajat. Roger Bradford oli kuollut yllättäen sydänkohtaukseen. Hänen muistonsa kunniaksi Citroën-harrastajat järjestivät pitkän Citroën-autojen hautajaissaattueen.
Auto katoaa
Citroën CX asiantuntija sekä Citroën CX-kirjailija Michael Buurma oli etsinyt tätä vanhinta CX:ää pitkään. Vuoden 2012 ICCCR:ssä hänelle kerrottiin, ettei autoa ehkä ole enää lainkaan, koska se näytti kadonneen harrastajien tietoisuudesta. Kahden vuoden päästä tästä hän kuitenkin kuuli huhun CX:n 40-vuotisjuhlissa Ranskassa, että auto saattaisi sittenkin vielä olla olemassa. Tarina kertoi, että se löytyisi Lontoosta, vaikkakin huonossa kunnossa. Michael alkoi metsästämään autoa netin kautta. Ebay tai Google eivät kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta. Hän yritti myös viranomaisten kautta selvittää, olisiko auto vielä rekisterissä sen alkuperäisellä tunnuksella, mutta tuloksetta. Epätoivo alkoi hiipimään Citroën-harrastajan mieleen, auto oli jossain, mutta missä?
Kissoilla on yhdeksän elämää
Marraskuun 5. päivänä 2014 Michealin facebook-seinälle ilmestyi jotain odottamatonta. DS World-sivusto jakoi kuvan kullanvärisestä CX:stä. Rekisteritunnus täsmäsi, tässä se nyt oli, kauan etsitty maailman vanhin CX!
Seuraavana yönä Michael ei juuri nukkunut ja heti aamulla hän päätti soittaa konepeitossa olevaan numeroon, koska vielä silloin Michael kuvitteli sen olevan myyjän numero. Pienellä viiveellä hän kuitenkin tajusi numeron kuuluneen Roger Bradfordin CX-Centre yritykselle, jota siis ei enää ollut olemassa. DS World –facebook-sivuston kautta hän sai selville auton omistajan yhteystiedot ja asia alkoi purkautumaan. Myyjä oli Simon Lynes, Roger Bradfordin ystävä. Hän lähetti Michaelille paljon kuvia autosta sekä kopiot dokumenteista, joita autosta oli säilynyt. Ostopäätös ei syntynyt hetkessä. Auto oli ollut ulkona Englantilaisessa ilmastossa miltei kahdeksan vuotta, eikä sen kunto näyttänyt kovin hyvältä. Michaelilla oli ennestään jo kaksi CX:ää ja hetken jo näytti siltä, ettei kauppoja sittenkään synny. Asia ei jättänyt rauhaan ja kolme päivää myöhemmin hän soitti Simonille ostavansa auton.


Nykytila
Edessä on nyt mittava entisöintiprojekti, ellei autoa sitten halua säilyttää nykyisessä kunnossa. Entisöintiä vaikeuttaa auton vuosimalli, jolloin tietyt yksityiskohdat, kuten vanteet, olivat erilaiset. Se on kuitenkin varmaa, että auto – maailman vanhin Citroën CX – tulee säilymään Michaelin luona Hollannissa.

Antti
Lähteet: Keskustelut Michael Buurman kanssa, Your Classic –lehti 1994
Kuvat: Michael Buurman arkisto
Lue myös juttumme Suomen ensimmäisistä Citroën CX:stä.
Vastaa