Mon Ami Citroën

DS19 esiteltiin ensimmäistä kertaa 6 lokakuuta vuonna 1955 Citroënin osastolla Pariisin autonäyttelyssä (Salon de l’Automobile). Se herätti sekä hämmästystä että ihailua. Näyttelyvierailijat ja toimittajat olivat lumoutuneita sen avantgardistisesta muotoilusta ja teknisestä edityksellisyydestä.

Citroën onnistui pitämään DS19:n kehityksen täydellisesti salassa. Projektissa työskennelleet tarkoin valitut insinöörit ja muotoilijat työskentelivät vain tässä projektissa, ja heidät eristettiin muusta organisaatiosta. Autojen testaus suoritettiin öisin ja suljetuilla alueilla, jonka lisäksi prototyypit naamioitiin tunnistamattomaksi. Citroën ei myöskään julkaissut mitään ennakkotietoja tai kuvia ennen automallin virallista esittelyä.

Uudesta, mullistavasta Citroënmallista oli silti Suomessakin saakka jo kuultu. Automies-lehti sivusi tätä aihetta loppuvuonna 1954 jutussaan 2CV-mallin menestyksestä seuraavasti:

Vaikka Citroën-tehdas ei olekaan virallisesti ilmoittanut mitään, voidaan hyvällä syyllä olettaa, että 2CV edeltää suurempia samantyyppisiä Citroën-malleja ja että tämä malli on antanut tehtaalle arvokkaita kokemuksia suurempien mallien suunnittelua varten. On todennäköistä, että niitä täysin uusia uria
autonrakennuksen alalla aukovia rakenteita, erinomaisen jousituksen, moottorin kuin monien muidenkin teknisien hienouksien suhteen, jotka 2CV:ssä ovat, tullaan ehkä vielä parannettuina ja joillakin uutuuksilla lisättyinä näkemään Citroën’in uusissa suuremmissa malleissa sen jälkeen kun ne ilmestyvät markkinoille.

DS19 – syntyi visionäärien yhteistyöllä

Citroën oli tunnettu rohkeista ratkaisuistaan ja halustaan uudistaa autoalaa. Yritys investoi voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen, joka huipentui kaikkien aikojen edistyksellisimmän automallin lanseeraukseen Pariisissa. Citroën panosti todella paljon myös tämän projektin johtoon, joista mainitsemisen arvoisia ovat:

• Flaminio Bertoni, italialainen kuvanveistäjä ja muotoilija, vastasi auton futuristisesta ulkomuodosta. Bertoni uskoi, että auton muotoilun tuli olla funktionaalista mutta kaunista. Hänen taustansa kuvanveistäjänä näkyi siinä, että hän teki kolmiulotteisia savimalleja ennen piirustuksia, joka oli poikkeuksellinen lähestymistapa tuohon aikaan. Hänen ensimmäisiä suuria töitään Citroënilla olivat Citroën Traction Avant ja 2CV.
• André Lefèbvre, aeronautiikan insinööri, suunnitteli tekniset ratkaisut, erityisesti aerodynamiikan ja oli päävastuussa projektin teknologisista ratkaisuista.
• Paul Magès, joka vastasi Hydropneumaattisen jousituksen kehityksestä. Magès kehitti järjestelmän, joka yhdisti puristettavan kaasun ja hydraulisen nesteen. Tämä mahdollisti ajoneuvon automaattisen korkeuden säädön, pehmeän ajon ja erinomaisen käsiteltävyyden. Magès oli vain 17 vuotias kun hän aloitti työskentelynsä Citroënin tehtaalla laitteiden huoltajana. Pierre-Jules Boulanger nimitti hänet myöhemmin tutkimusosastolle ratkaisemaan 2CV mallin jousitus- ja jarrutusongelmia ja pääsi lopulta mukaan DS:n kehitystiimiin.

Citroënin osasto Pariisin autonäyttelyssä

Citroën panosti näyttelyn osastoon luonnollisesti suurielkeisesti ja DS19 sai ansaitsemansa puitteet pyörien hiljaa alustalla messuvieraiden jonottaesssa katkeamattomana nauhana hämmästelemään uutuutta. Myös lehdistö oli näkemästään häkeltynyt ja uutuudesta kirjoiteltiin eri julkaisuihin käyttäen pelkästään superlatiiveja. Olihan DS19 niin muotoilullisesti, kuin teknisestikin aikaansa edellä ja sai muiden automerkkien tuotteet näyttämään vanhanaikaisilta.

Tarinan mukaan ensimmäisen 45 minuutin aikana otettiin yhteensä 749 tilausta, ja päivän päätteeksi määrä oli noussut 12 000 tilaukseen. Tämä täysin ennennäkemätön luku antaa aihetta epäillä sen paikkansapitävyyttä. Kymmenen päivän kuluttua tilauksia kerrotaan olleen jo 80 000 kappaletta. Vertailun vuoksi Suomessa rekisteröitiin vuonna 2024 uusia autoja vain noin 74 000 kappaletta.

Oli totuus mikä tahansa, vain pieni osa autoista toimitettiin vuoden 1955 lopulla. Ensimmäinen ranskalainen DS19 ostaja sai tiettävästi autonsa 6. joulukuuta 1955 eli kaksi kuukautta ensi esittelyn jälkeen. Tuotannon alussa autojen kasaus tehtiin vielä pitkälle käsityönä ja niitä valmistui alle 20 kpl päivässä. Kaikkiaan vuoden 1955 tuotanto oli yhteensä 69 autoa. Täysimittainen tuotanto käynnistyi helmikuussa 1956, jolloin myös tuotantovolyymit nousivat huomattavasti. Auton monimutkainen tekniikka kuitenkin hidasti tahtia.

Suomalainen ensikosketus

Tiettävästi ensimmäinen suomalainen, joka pääsi tekemään lähempää tuttavuutta Citroën DS19 malliin oli tuore diplomi-insinööri Jussi Juurikkala. Hän toimi tuolloin Korpivaaran huoltopäällikkönä ja hänen tehtäväkseen tuli laatia suomenkieliset huolto- ja korjaamokäsikirjat Citroën DS -mallille, koska tuohon aikaan valmistaja ei toimittanut niitä Suomeen. Ohessa hänen muistelmiaan tuosta matkasta.

Pariisin autonäyttelyyn, jossa DS esiteltiin syksyllä 1955, en päässyt mukaan. Olin nähnyt valokuvia, kuullut paikalla käyneiden ihmetteleviä ja ihailevia kommentteja ja tutustunut Pariisissa jaettuun lehdistökansioon. Koska olin jo siihen aikaan Traction Avantin teknisen edistyksellisyyden vuoksi Citroënin pauloissa, paloin halusta päästä tutustumaan tähän ihmeautoon henkilökohtaisesti. Eikä tuota tilaisuutta tarvinnut liian kauaa odottaakaan, sillä minut lähetettiin Brysseliin DS:n huoltokurssille helmikuussa 1956, jotta Suomessa olisi edes yksi autoon perehtynyt mies näyte-erän saapuessa myöhemmin keväällä. Saavuttuani sunnuntai-iltapäivällä 19.2.1956 Brysselin Canterbury-hotelliin päätin lähteä saamani huonon kartan avulla etsimään Citroënin korjaamoa, jossa kurssi järjestettiin. Pian huomasin, että kartasta ei ollut mitään apua, joten päätin vain kuljeskella katselemassa kaupunkia, olihan se ensimmäinen käyntini Belgian pääkaupungissa.Tuskin olin viittätoista minuuttia kävellyt, kun näin edessäni ison talon seinässä suurin kirjaimin CITROËN. Ja totta se oli: eivät olleet valokuvat ja Pariisin-kävijät valehdelleet. Aivan luonnollisen kokoisena se siellä ikkunassa oli. Ja oikealta se näytti: kermankeltainen ja mustakattoinen Citroën DS19! Harmitti, että oli lasi välissä ja vasta seuraavana päivänä pääsisin koskemaan!
– Jussi Juurikkala –

Suomen ensi-ilta

Ensimmäiset DS:t saapuivat Suomeen 29.5.1956 s/s Saimaan lastina. Mallin virallinen ensiesiintyminen tapahtui 13.6. Helsingissä Pörssitalon linnanpihalla, osoitteessa Fabianinkatu 14. Lehtiartikkelin mukaan näyttely sai osakseen suurta huomiota ammattimiesten, yleisön sekä lehdistön keskuudessa, mutta tilaisuudessa käyneiden ihmisten lukumäärää oli vaikeata arvioida. Varsinaisissa avajaisissa 13.6. klo 14 olivat läsnä mm. Ranskan suurlähettiläs G. Jouve, kaupallinen attashea R. Guyader, johtaja Theo Arendal, joka edusti Automobil Ab Citroën Tukholmaa, sekä runsaasti kaupallisen ja taloudellisen elämämme edustajia. Theo Arendal oli Ruotsin maahantuojan pitkäaikainen johtaja, joka oli muutamaa kuukautta aikaisemmin ajanut Ruotsin ensimmäisen DS:n Pariisista Tukholmaan. Hänen tilaisuudessa pitämästään puheesta on säilynyt seuraava katkelma:

”Uusi vaunutyyppi, josta on tullut lehdistön historiassa ainutlaatuinen puheenaihe, on luonnollisesti erikoisen kysytty. Ennen kuin se on saatu juoksevan nauhan tuotannon asteelle, joka tapahtuu tulevana vuonna, ei voida asettaa normaaleja vaatimuksia sen saannille. Citroën-tehtaat olivat heti sodan jälkeen täydessä käynnissä ja ovat vuosi vuodelta lisänneet tuotantoaan – vuodesta 1949 vuoteen 1955 177 %:lla. DS19:sta odottavat Citroën-tehtaat itselleenlisääntyvää menestystä ja me toivomme, että myös Suomi pian saisi monta DS19:ää.”

Citroën DS19 saapuminen sattui taloudellisesti haasteelliseen aikaan. Ja vaikka autonostajalla olisi ollut rahat valmiina, tuontilisenssien puutteen takia etenkin länsiautoja joutui jonottamaan useamman vuoden. Kaikkiaan vuonna 1956 oli asiakkaille tilauksessa noin 35 000 uutta autoa, mutta vain pieni osa ihmisistä pääsi toteuttamaan haaveensa. Tilattujen autojen määräkään ei ollut todellinen, sillä mahdollisuuksiensa parantamiseksi jotkut asiakkaat tilasivat auton useammasta paikasta. Maahantuojat saattoivatkin välillä lähestyä asiakasta kirjeitse, kysyäkseen vieläkö tilaus oli voimassa. Citroën DS19 maksoi vuonna 1956 huikeat 1 150 000 mk, johon tuli vielä päälle hinnantasausmaksua 405 000 mk.

Antti
Lähteet: Citroën Suomessa, Antti Pitkänen ja Mikko Salonen, Wikipedia, Citroën kirjallisuus
Kuvat: Antti Pitkäsen arkisto, lehtiarkistot, Rue des Archives/©Rue des Archives/AGIP