Akun kapasiteetti. Valtaisa omamassa. Digitaaliset ajotilat. Nykypäivän urheilullisista autoista puhuttaessa fokus on usein täysin väärissä asioissa. Kolmekymmentä vuotta sitten kaava oli yksinkertaisempi: pieni kori, kierrosherkkä moottori ja hiottu alustageometria. Tämän analogisen koulukunnan kärkeen nousi vuonna 1996 esitelty Citroën Saxo VTS. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä taskuraketti on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kultaisen hot hatch -aikakauden kirkkaimmista tähdistä.

Citroënilla oli jo entuudestaan vahva maine pienten ja keveiden urheiluautojen tekijänä. AX Sport ja AX GT / GTi olivat osoittaneet, että teho-painosuhde on avain onneen. Kun modernimpi Saxo (Peugeot 106:n sisarmalli) korvasi AX-malliston vuonna 1996, paljasti merkki pian sporttimallit, joiden nimikirjaimet jäivät historiankirjoihin: VTR:n (Véhicule Tonique Routier) ja sen täysitehoisen isoveljen, VTS:n (Véhicule Tonique Sportif).

Saxo VTS oli muotoilullisesti mielenkiintoinen tapaus. Auton perusmuodoista vastasi italialainen Donato Coco, mutta VTS-mallin urheilullinen ilme oli erään nuoren ranskalaisen muotoilijan käsialaa. Kyseessä oli Gilles Vidal – mies, joka nousi myöhemmin Peugeotin muotoilujohtajaksi, pyörähti välissä piirtämässä Renault’n uudet retro-sähköautot ja palasi hiljattain Stellantis-konsernin Euroopan merkkien muotoilujohtajaksi.

Vidalin käsissä Saxo VTS sai sporttisen ilmeen ilman, että se huusi olemassaoloaan. Toisin kuin monet muut aikakauden GTI-autot, Saxo VTS luotti tietoiseen hillittyyn tyylikkyyteen. Vain hillitty korisarja puskureineen, kromattu pakoputken pää, alumiinivanteet ja c-pilarien pienet ZX SP3 -mallissa lanseeratut 16V-merkit paljastivat, mistä oli kyse.

Sisätiloiltaan Saxo VTS on konstailematon, muovinen ja toiminnallinen. Tavallisen Saxon penkit oli vaihdettu sivutuilla varustettuihin urheiluistuimiin, ja kuljettajan käsissä oli nahkaverhoiltu ohjauspyörä. Mittaristosta löytyi urheilullisena yksityiskohtana öljynlämpömittari. Vaikka Saxo VTS oli riisuttu ja kevyt auto, sen varustelutaso ei silti ollut täysin karu. Se sijoittui Saxon malliston huipulle, joten sähköikkunat ja keskuslukitus kuuluivat pakettiin. Lisävarustelistalta autoon sai jopa ilmastoinnin.

Tämä ensimmäisen vuosikerran (1996) Saxo 1.6i 16V VTS kuvattiin vuonna 2004, jolloin se oli juuri uitettu Suomeen Saksan Mannheimista. Harvinaisuutta lisäsi autosta löytynyt ilmastointi. Kuvauspaikkana oli Loimaan maamerkki, Valtion Viljavarasto. Nykyään tätä autoyksilöä ei enää ole olemassa; sen taival päättyi, kun vanhempi rouva ajoi kolmion takaa suoraan kylkeen. Auto jäi varaosiksi toiseen samanlaiseen.

Resepti: Alle tonni painoa ja 120 hevosvoimaa

Aidon Saxo VTS:n sydämenä sykkii siis 1,6-litrainen nelisylinterinen TU5J4-moottori, joka tuottaa 120 hevosvoimaa. Luonteeltaan se on erittäin kierrosherkkä ja urheilullinen 16-venttiilinen, joka herää kunnolla eloon vasta 4 000 kierroksen jälkeen ja laulaa aina 7 300 r/min asti.

Nykymaailmassa 120 hv teho kuulostaa vaatimattomalta, mutta auto painaa vain vaivaiset 935 kiloa. Kun tehon ja pienen massan yhdistää tiheävälityksiseen 5-vaihteiseen manuaalivaihteistoon, kevyeen vauhtipyörään ja yläkierrosraivoon, on lopputuloksena todellinen taskuraketti.

Tehtaan virallinen lupaus Saxo VTS 16V -mallille kiihtyvyydeksi nollasta sataan oli 8,7 sekuntia. Aikakauden autolehdet kuitenkin osoittivat nopeasti, että ranskalaistehdas oli liian vaatimaton: todellisissa mittauksissa satanen saavutettiin helposti reiluun kahdeksaan sekuntiin, ja brittiläisessä 0–60 mph (96,5 km/h} mittauksessa kello pysähtyi parhaimmillaan 7,7 sekuntiin, ennen kuin kakkosvaihteella tuli rajoitin vastaan. Autolle luvattiin huippunopeutta yli 200 km/h.

Konetila on erinomaisesti järjestetty. Kaikki osat ovat hyvin esillä ja remontit onnistuvat todella hienosti. Mm. jakohihnan vaihto on helppo homma. Kuvan autoon on asennettu vapaavirtausilmansuodatin.

Ranskalaista alustamagiaa

Alustan osalta VTS 16V:stä ei juuri löydy yhtäläisyyksiä vakiomallin Saxoon, vaan alustaan tehtiin lukuisia muutoksia. Luonnollisesti autoa madallettiin jäykemmillä jousilla, ja kori pidettiin suorassa paksuilla, 22-millisillä etu- ja takavakaajilla. Lisäksi etupään alustarakenteiden ja korin väliin on lisätty jäykistetuet. Takapään jousitusta jämäköitettiin paksummilla vääntösauvoilla ja taka-akseliston ja korin väliset kiinnityskumeista tehtiin kovemmat. Vakiona pehmeiden iskunvaimentimien tilalle tehdas asensi lyhyemmällä iskunpituudella varustetut, jäykemmät kaasuvaimentimet. Jarrut päivitettiin joka nurkassa levyjarruiksi – edessä levyt olivat jäähdytetyt. Koska alusta oli matalampi ja jäykempi, taka-akselin kuormatunnisteinen jarrupaineen säädin kalibroitiin uudelleen. Ensimmäisissä perus-Saxoissa käytettiin kolmepulttisia vanteita, mutta VTS sai luonnollisesti järeämmät nelipulttiset navat.

Lisäksi etupään rakenteessa tehtiin pieni, mutta ajettavuuden kannalta tärkeä muutos verrattuna perusmalleihin. Nimittäin etuvakaajan yhdystangot (koiranluut) kiinnittyvät suoraan joustintukeen (iskunvaimentimen runkoon) eikä alatukivarteen, kuten hinnat-alkaen-Saxoissa. Tämä, yhdessä etutukivarsien muutetun caster-kulman kanssa, paransivat suuntavakautta tehden kallistuksenvaimennuksesta paljon välittömämmän ja poistaen pienenkin viiveen ohjausliikkeistä – osaltaan juuri tämä yksityiskohta loi mikroautomaisen ohjaustunnon.

Kun Saxo VTS 16V rullasi ulos tehtaalta, sen alle oli valittu hyvinkin tarkasti aikansa huippurenkaat: Michelin Pilot SX GT koossa 185/55 R14. Rengas oli tunnettu erittäin jäykästä runkorakenteestaan. Kun omistajat myöhemmin vaihtoivat alle halvempia tai pehmeämpirunkoisia renkaita, monet huomasivat auton menettäneen osan veitsenterävästä ohjausvasteestaan, johon tehdas oli alustan säätänyt.

Näiden edellä mainittujen yksityiskohtien summana Saxo VTS 16V tunnetaan ajokäytöksestään, joka hakee vertaistaan: mikroautomainen tarkkuus ja mutkissa ilmaan keventävä takapyörä olivat tarkkaan harkitun ja testatun suunnittelun tulosta.

Kuva osoittaa selvästi, kuinka paljon matalampi Saxo VTS on alustaltaan, verrattuna perusmalliin. Myös erilainen takapuskuri näkyy hyvin. Auton perässä ei ollut lainkaan VTS-merkintää…

”Hauskin auto, jolla olen koskaan ajanut”

Citroën Saxo VTS on konstailematon auto. Siinä ei ole sähköisiä ajotiloja tai kuljettajan virheitä paikkaavaa ESP-ajonvakautusta, ainoastaan ABS-jarrut, Kaikki on kiinni kuljettajan käsistä ja jaloista. Ja juuri siinä piili auton suurin viehätys – ja sen vaara. Saxon tunnusomainen, mutkissa herkästi mukana elävä ja herkkäliikkeinen takapää auttoi autoa kääntymään mikroautomaisen terävästi. Mutta jos kuljettajan arviointikyky petti, auto saattoi myös palauttaa ajajan nopeasti maan pinnalle. Saxo VTS oli auto, joka opetti ajamaan – joskus kantapään kautta.

Ja ihan törkeästi se liikkui. Ihme on ettei se mulla mennyt romuksi.

– suomalaisen ex-omistajan suusta

Legendaarinen maine ei syntynyt tyhjästä, vaan sen ajettavuutta ylistettiin aikanaan kilpaa kansainvälisessä automediassa. Discovery-kanavan suositun Fifth Gear -auto-ohjelman toimittaja ja kilpakuljettaja Vicki Butler-Henderson tiivisti autoharrastajien tunnot koeajossaan ikoniseen lausuntoon: ”Hauskin auto, jolla olen eläissäni ajanut, on Saxo VTS.” Britti-juontaja ihastui mikroautomaiseen tarkkuuteen niin syvästi, että päätyi ostamaan sellaisen myös omaksi siviiliautokseen.

Vauhdikkaat vuodet 1996–2003

Saxo VTS koki kasvojenkohotuksen vuonna 2000 muun Saxo-malliston mukana, tällöin se sai kookkaammat mantelin muotoiset ajovalot. Mallin elinkaaren lähestyessä loppuaan Citroën Saxo VTS -mallia valmistettiin usealla eri moottorivaihtoehdolla, vaikka mallin maine ja legendaarisuus kulminoituvatkin tehokkaimpaan 1.6i 16V versioon (TU5J4). Ranskassa ja muuallakin Euroopassa VTS oli tässä kohtaa ikään kuin urheilullinen varustetaso (verrattavissa vaikka BMW M-Sport), johon sai valita suorituskyvyn oman kukkaron ja tarpeen mukaan.

Muut moottorivaihtoehdot olivat vääntävä 1.6i 8V (TU5JP, 90 hv / 100 hv) ja bensapihi 1.4i 8V (TU3JP, 75 hv). Saatavilla oli jopa Saxo VTS Enterprise, jonka keulalla raksutti pomminkestävä 1,5-litrainen vapaastihengittävä dieselmoottori (TUD5, 58 hv). Nämä olivat usein 2-paikkaisia pakettiautoksi rekisteröityjä, joilla sai ajaa edullisesti yritysajoja, mutta urheilullisen sporttikorin tyylillä.

Mallin valmistus päättyi kesäkuussa 2003 Aulnay-sous-Bois’n tehtaalla, kun se teki tilaa seuraajalleen, Citroën C2 VTS:lle.

Saxo -mallistoa valmistettiin kaikkiaan hieman yli 1,6 miljoonaa kappaletta, mutta virallista valmistusmäärää VTS-versiolle ei ole eritelty julkisuuteen. Citroën-harrastajien sekä tuotantotilastojen perusteella arvio on, että Saxo VTS -malleja (mukaan lukien sekä 1.6 8V että se halutuin 1.6 16V) arvioidaan valmistetun kaikkiaan noin 90 000 – 100 000 kappaletta.

Saxo VTS koki kasvojenkohotuksen vuonna 2000 muun malliston mukana.

Kilpa-auto ilman markkinointihypeä

Kukaan Citroënilla ei ollut alun perin budjetoinut Saxo VTS:lle jättimäistä markkinointikampanjaa. Menestys syntyi orgaanisesti kilpailutoiminnan kautta, suoraan asvaltilta ja soralta. Autosta tuli nopeasti täydellinen ja edullinen aihio moottoriurheiluun. Se synnytti omia merkkiluokkiaan niin rallipoluilla, rallicrossissa kuin jääradoillakin (Ranskassa Saxo Cup, Saxo Rallycross, Saxo Glace). Siellä se toimi täydellisenä vanhan liiton ajokouluna kokonaiselle kuljettajasukupolvelle läpi 2000-luvun alun. Muistissa on myös että vuonna 2001 Sébastien Loeb ja Daniel Elena voittivat nuorten MM-rallisarjan (Junior WRC) mestaruuden Saxo Super 1600 -autolla.

Saxo toimi myös useille suomalaisille ralliautona MM-sarjassa. Kirkkaimpana tähtenä Janne Tuohino ajoi Saxo S1600 -mallilla JWRC-sarjan pronssille ja Akropolis-rallin luokkavoittoon vuonna 2002. Eri luokkien Saxoilla MM-tasolla kilpailivat myös muun muassa Juha Kangas, Ilkka Pastila, S. Tuunanen ja Marko Rämänen. Luettelo ei ole täydellinen, mutta se osoittaa pienen ranskalaisen olleen työkalu myös joillekin suomalaisille aina maailman huipputasoa myöten.

Kuvassa lähtö Challenge Saxo Rallycross -sarjan osakilpailuun Dreux’n radalla vuonna 2003.

Ilkka Pastila Citroën Saxo VTS -autolla Nokian Talvisprintissä 30. tammikuuta 2011. Kilpailu ajettiin Nokian moottoriradalla, joka toimii myös Nokian Renkaiden testialueena. Pastila ja kartanlukija Mikko Kontulainen kilpailivat tällä samalla autolla vuoden 2010 Ruotsin MM-rallissa. Heidän kilpailunsa Ruotsissa päättyi tekniseen keskeytykseen erikoiskokeen 18 jälkeen autokunnan ollessa kokonaiskilpailussa sijalla 44. Kuva: Ampuja photography

Max Power ilmiö – veetit ei muista

Ysärin loppu ja tämän vuosituhannen alku oli aikakautta, jolloin englantilaisen Max Power -lehden nimeä kantanut tuning-buumi eli kultakauttaan massiivisine korisarjoineen ja jättivanteineen. Saxohin räjähti kerralla tarjolle valtava määrä erilaisia vanne-, alusta-, pakoputkisto-, kori- ja hifivaihtoehtoja. Etenkin brittilehdet täyttyivät niistä: eritavoin rakennellut Saxot paistattelivat kansikuvissa, jopa Lamborghini-tyylisillä lokinsiipiovilla. Veetit ei tiijä, mutta me ysärin autofriikit muistamme tasan tarkkaan tyylin!

Aika jolloin enemmän oli enemmän: Englantilaisen Max Power -lehden sivut esittelivät tuningia äärimmillään. Massiivinen korisarja, hurjat levitykset, alumiiniset siivet ja väritys loivat Saxosta jotain sellaista, mitä ei enää haluta tehdä.

Saxo VTS Suomessa

Vaikka perusmallin Saxo oli aikanaan tuttu näky maamme katukuvassa, aidot VTS-mallit jäivät meillä aina harvinaiseksi herkuksi. Citroën Saxo 1.6i 16V VTS -mallin myynti alkoi meillä tammikuussa 1998 hintaan 124 800 mk ja ilmeisesti virallisen maahantuonnin kautta näitä tuli ainoastaan 4 kpl! Rinnakkaismallia VTR ei tänne virallisesti tuotukaan, kuten ei myöskään VTS-mallin muita moottoriversioita. Kantaa hieman kasvatti vasta myöhempi käytettynä tuonti Euroopasta.

Auto-Bon Oy:n lehdistötiedote, tammikuu 1998

CITROËN SAXO UUDISTUU

Loppukesällä 1996 esitelty Citroën Saxo on uudistunut. Auton jäähdyttäjän säleikkö on muuttunut ja elektroninen, avaintoiminen käynnistyksenesto tulee vakiovarusteeksi. Saxon verhoilu on saanut uuden ilmeen ja saatavilla on myös uusia värejä.

Citroën Saxo -mallisto myös laajenee. Auto-Bon Oy tuo Suomen markkinoille uuden Citroën Saxo 1.6i 16v VTS -mallin, joka on saatavilla tehdastilauksena. Citroën Saxo 1.6i 16v VTS on luokkansa tehokkaimpia pikkuautoja. Moottori kehittää 120 hevosvoimaa 6 600 r/min ja vääntää 145 Nm/5 200 r/min. Huippunopeus on 205 km/h ja Saxo kiihtyy 8,7 sekunnissa 0-100 km/h.

VTS-mallien urheilullisuudesta viestivät helmalevikkeet edessä, takana ja sivuilla, etupuskuriin upotetut sumuvalot, kromattu pakoputki, kevytmetallivanteet sekä veluurilla päällystetyt urheilullisesti muotoillut istuimet. Saxo VTS-mallissa on vakiona mm. ABS-jarrut, kuljettajan turvatyyny, tehostettu ohjaus, kauko-ohjattu keskuslukitus, sähköpeilit, sähkölasit sekä elektroninen, avaintoiminen käynnistyksenesto. Ilmastointi, kattoluukku sekä metalliväri ovat saatavilla lisävarusteina.

Sekä 3- että 5-ovisena saatavaa Saxoa valmistetaan Aulnay-sous-Bois’n ja Mangualden tehtailla. Lokakuun 97 loppuun mennessä Automobiles Citroën S.A. oli valmistanut kaikkiaan 438 423 Saxoa, joista 26 % oli varustettu diesel-moottorilla. Vuoden 97 päivätuotanto oli 1 230 kappaletta. 75 % tuotannosta suuntautui Ranskan ulkopuolisille markkinoille. Suurimmat viennin kohdemaat olivat Espanja, Italia ja Iso Britannia.

Hinnat
Citroën Saxo 1.1i X 3-ov. 69.800 mk
Citroën Saxo 1.1i X 5-ov. 73.800 mk
Citroën Saxo 1.4i SX 3-ov. 76.800 mk
Citroën Saxo 1.4i SX 5-ov. 80.800 mk
Citroën Saxo 1.6i SX Aut. 3-ov. 108.800 mk
Citroën Saxo 1.6i 16v VTS 124.800 mk

Suomessa Citroën Saxo VTS on kokenut harvinaiselle urheilulliselle automallille tyypillisen kohtalon. Kun mallin hinnat käytettynä romahtivat, suuri osa maamme pienestä VTS-kannasta katosi nopeasti teiltä. Osa autoista tuhoutui onnettomuuksissa, joku päätyi nuorison tuning-kohteeksi, osa taas halutuiksi aihioiksi moottoriurheiluun – aina jokamiesluokkaa myöten. Tämän seurauksena alkuperäisten ja ehjien yksilöiden määrä Suomessa on huvennut vähästä olemattomiin.

Saxo VTS jäi suomessa harvinaisuudeksi, toisin kuin Xsara 2.0i 16V VTS, jota myyntiin hyvin. Taustalla näkyy vielä Xantia 2.0i 16V VSX – aikakautensa upeimmat Citroën-sportit samassa kuvassa.!


Aito analoginen klassikko

Citroën Saxo VTS on elävä todiste aikakaudesta, jolloin autot suunniteltiin ajettaviksi, ei matkustettaviksi. Se muistuttaa meitä ajasta, jolloin aito suorituskyky ei vaatinut satoja hevosvoimia tai nelivetoa – vain keveyttä, kierrosherkkyyttä ja onnistunutta alustageometriaa

Nyt, 30 vuotta ensiesittelynsä jälkeen, Saxo VTS on virallisesti astunut youngtimer-luokkaan. 1980- ja 1990-lukujen pienet GTI-autot ovat kovassa nosteessa. Nämä mallit kuuluivat nykyisten, aktiivisten autoharrastajien nuoruuteen, ja tämä nostalgia näkyy nyt suoraan hinnoissa. Ilmiö on selvästi havaittavissa Suomessakin, etenkin Peugeot 205 GTi-mallien arvostuksessa ja hintatasossa. Saxo VTS on kuitenkin kotimaassamme niin harvinainen kuriositeetti, että sen markkinatilannetta on järkevämpää tarkastella Ranskan hintatason kautta:

  • Noin 3 000 €: Projektikuntoiset tai reilusti elämää nähneet yksilöt.
  • Noin 6 000 €: Asiallisessa käyttökunnossa olevat autot.
  • Noin 12 000 € ja yli: Alkuperäiskuntoiset, vähän ajetut ja tarkasti varjelut helmet.

Todellinen haaste piilee siinä, että ehjät ja räpeltämättömät yksilöt ovat käymässä vähiin myös Euroopassa. Kuten aiemmin todettiin, suuri osa Saxoista uhrattiin aikoinaan joko tuningin tai mutttoriurheilun alttarille. Jos sydämesi kuitenkin sykkii aidolle, analogiselle ja pienelle ysärisportille, kannattaa silmät pitää auki. Nyt käsissä saattavat olla ne aivan viimeiset hetket iskeä kiinni tähän ranskalaiseen legendaan – ennen kuin hinnat karkaavat kokonaan käsistä.

Mikko

Kuvat: Mikko Salonen, Citroën, Max Power, Ampuja photography
Lähteet: Sami Lehtimäki, kirjoittajan arkistot, Stellantis Press release: CITROËN SAXO VTS: 30 YEARS OF A SPORTS ICON