Citroen käytti 70- ja 80-luvuilla useissa malleissaan monitoimikatkaisijoita perinteisten viiksien sijaan. Näitä kutsutaan osuvasti satelliiteiksi, ovathan ne kiertoradalla ohjauspyörän ympärillä.

Valmistaja kutsui näitä kirjainyhdistelmällä PRN, joka oli lyhenne sanoista Pluie, Route, Nuit. Suomennettuna sade, tie, yö. Runollisten sanojen takana oli ajatus, että lasinpyyhinten, vilkkujen, äänitorven ja valojen toiminnot oli keskitetty samaan pakettiin.
Satunnaiset kuljettajat, kuten autotoimittajat, eivät valtavirrasta poikkeavista satelliiteista juurikaan ilahtuneet. Kun ratkaisuun tottui, oli kaikki toiminnot ergonomisesti sormien ulottuvilla, irrottamatta katsetta tiestä tai käsiä ratista.

Ensimmäiset satelliitit nähtiin Citroën CX mallissa vuonna 1974, jolloin ne olivat jotain ennenkuulumatonta. Ohjaamo oli todella futuristinen. Mittaristo ja hallintalaitteet muodostivat kokonaisuuden, joka ikäänkuin leijui pelkistetyn kojelaudan päällä.

satelliitit_cx_1975
Ensimmäiset satelliittikatkaisijat, CX 1974.
cx_satelliitti
Lähikuva CX:n  valoja ohjaavasta satelliitista.

Citroën Visa seurasi satelliitein 1976. Päivitetty malli tuli meilläkin myyntiin 1981 ja sen ohjaamo on varmaan jäänyt monelle pysyvästi muistiin. Pikkuautokin saattoi ennenvanhaan olla erilainen. Silti se myi hyvin jopa Suomessa.

satelliitit_visa
Visan persoonalliset hallintalaitteet.

Visassa satelliittikatkaisijoita oli poikkeuksellisesti vain yksi, vasemmalla puolella rattia. Oikealle oli tuotu lämmityslaitteen säätövipuja suoraan käden ulottuville. Visan satellittikatkaisijapakettia olen kuullut nimitettävän myös ”kaljatölkiksi”, sen koosta ja muodosta johtuen.

Teeman kehittelyä jatkettiin vielä kun  Citroën GSA esiteltiin vuonna 1979. Mittaristo edusti tulevaa tietokoneaikaa parhaimmillaan ja oli todella värikäs ilmestys. GSA:n edeltäjässä GS:ässä oli muuten perinteiset viiksikatkaisijat, vaikka mittaristo oli todella persoonallinen ja hieno.

satelliitit_gsa.jpg
GSA:n mittaristo diagnostiikkanäyttöineen ja satelliitteineen oli parasta 80-lukua. Huomaa, kuinka satelliittiin oli nyt tuotu myös merkkivaloja.

Citroën BX esiteltiin 1982 ja edelleen jatkettiin satelliiteilla. Ne ovat nyt integroituna kojelautaan ja muotoilullisesti yhtenäinen osa sitä, aivan kuten vanhoissa CX:ssäkin.
Alla on kuvia BX:n ohjaamosta ja ratkaisuista.

Tyypillistä kaikille Citroenin satelliiteille oli, ettei vasemman käden sormenpäillä käytettävä vilkku ollut itsepalauttavaa mallia. Ratkaisu lienee ollut perusteltu Pariisin liikenneympyröissä, mutta palautuksen toteuttaminen mekaanisesti olisi varmasti ollut vaikeaa.

Suomessa tuntemattomaksi jääneissä romanialaisissa Axel ja Oltcit -malleissa oli myös komean kokoiset satelliitit. Ne olivat muodoltaan sylinterimäiset, mutta nyt käännettynä vaakasuuntaan.

satelliitit_axel.jpg
Romaniassa valmistettu Axel-malli. Kyllä sen Citikaksi tuntee.

Faceliftin myötä BX:ssä ja Visassa siirryttiin tavallisiin viiksikatkaisimiin, kun taas CX:ssä satelliitit pysyivät valmistuksen loppuun saakka, vaikka muotoilua muutettiinkin faceliftissa pyöreämpään suuntaan. Satelliittien tarina siis alkoi CX:n myötä 1974 ja jatkui sen mukana 17 vuotta, aina vuoteen 1991 asti.

satelliitit_cx_serie2.jpg
CX Serie 2 -malli jätti tyylikkäät jäähyväiset satelliiteille.

Omakohtaista kokemusta satelliteista minulla on ollut GSA:n ja BX:n muodossa, molemmat olivat aikanaan käyttöautoina ja pidin niiden ratkaisuista. Kaikki toimi  loogisesti painonapeilla, sen sijaan että viikseä pitää liikuttaa sivusuunnissa, vetää, työntää ja pyörittää sen päästä oikeasta kohdasta.

Vastaavia satelliitti-katkaisimia olen nähnyt saman ikäkauden Mitsubisheissa, joten ideaa on kopioitu ainakin Japanissa.

Otamme mielellämme vastaan kommentteja, muisteluita ja käyttökokemuksia näistä katkaisinmysteerioista!

Mikko

Kuvat: Citroën

Päivitetty 20.01.2017: poistettu lause ’Ranskankielisissa maissa satelliiteista käytetään termiä lunule, puolikuu’.  Tämä ”lunule” tarkoittaa CX-mallin mittariston ja satelliittien muodostamaa kokonaisuutta ja oli jutussa väärässä yhteydessä.