Citroen käytti 70- ja 80-luvuilla useissa malleissaan monitoimikatkaisijoita perinteisten viiksien sijaan. Näitä kutsutaan osuvasti satelliiteiksi, ovathan ne kiertoradalla ohjauspyörän ympärillä.
Valmistaja kutsui näitä kirjainyhdistelmällä PRN, joka oli lyhenne sanoista Pluie, Route, Nuit. Suomennettuna sade, tie, yö. Runollisten sanojen takana oli ajatus, että lasinpyyhinten, vilkkujen, äänitorven ja valojen toiminnot oli keskitetty samaan pakettiin.
Satunnaiset kuljettajat, kuten autotoimittajat, eivät valtavirrasta poikkeavista satelliiteista juurikaan ilahtuneet. Kun ratkaisuun tottui, oli kaikki toiminnot ergonomisesti sormien ulottuvilla, irrottamatta katsetta tiestä tai käsiä ratista.
Ensimmäiset satelliitit nähtiin Citroën CX mallissa vuonna 1974, jolloin ne olivat jotain ennenkuulumatonta. Ohjaamo oli todella futuristinen. Mittaristo ja hallintalaitteet muodostivat kokonaisuuden, joka ikäänkuin leijui pelkistetyn kojelaudan päällä.


Citroën Visa seurasi satelliitein 1976. Päivitetty malli tuli meilläkin myyntiin 1981 ja sen ohjaamo on varmaan jäänyt monelle pysyvästi muistiin. Pikkuautokin saattoi ennenvanhaan olla erilainen. Silti se myi hyvin jopa Suomessa.

Visassa satelliittikatkaisijoita oli poikkeuksellisesti vain yksi, vasemmalla puolella rattia. Oikealle oli tuotu lämmityslaitteen säätövipuja suoraan käden ulottuville. Visan satellittikatkaisijapakettia olen kuullut nimitettävän myös ”kaljatölkiksi”, sen koosta ja muodosta johtuen.
Teeman kehittelyä jatkettiin vielä kun Citroën GSA esiteltiin vuonna 1979. Mittaristo edusti tulevaa tietokoneaikaa parhaimmillaan ja oli todella värikäs ilmestys. GSA:n edeltäjässä GS:ässä oli muuten perinteiset viiksikatkaisijat, vaikka mittaristo oli todella persoonallinen ja hieno.

Citroën BX esiteltiin 1982 ja edelleen jatkettiin satelliiteilla. Ne ovat nyt integroituna kojelautaan ja muotoilullisesti yhtenäinen osa sitä, aivan kuten vanhoissa CX:ssäkin.
Alla on kuvia BX:n ohjaamosta ja ratkaisuista.
Tyypillistä kaikille Citroenin satelliiteille oli, ettei vasemman käden sormenpäillä käytettävä vilkku ollut itsepalauttavaa mallia. Ratkaisu lienee ollut perusteltu Pariisin liikenneympyröissä, mutta palautuksen toteuttaminen mekaanisesti olisi varmasti ollut vaikeaa.
Suomessa tuntemattomaksi jääneissä romanialaisissa Axel ja Oltcit -malleissa oli myös komean kokoiset satelliitit. Ne olivat muodoltaan sylinterimäiset, mutta nyt käännettynä vaakasuuntaan.

Faceliftin myötä BX:ssä ja Visassa siirryttiin tavallisiin viiksikatkaisimiin, kun taas CX:ssä satelliitit pysyivät valmistuksen loppuun saakka, vaikka muotoilua muutettiinkin faceliftissa pyöreämpään suuntaan. Satelliittien tarina siis alkoi CX:n myötä 1974 ja jatkui sen mukana 17 vuotta, aina vuoteen 1991 asti.

Omakohtaista kokemusta satelliteista minulla on ollut GSA:n ja BX:n muodossa, molemmat olivat aikanaan käyttöautoina ja pidin niiden ratkaisuista. Kaikki toimi loogisesti painonapeilla, sen sijaan että viikseä pitää liikuttaa sivusuunnissa, vetää, työntää ja pyörittää sen päästä oikeasta kohdasta.
Vastaavia satelliitti-katkaisimia olen nähnyt saman ikäkauden Mitsubisheissa, joten ideaa on kopioitu ainakin Japanissa.
Otamme mielellämme vastaan kommentteja, muisteluita ja käyttökokemuksia näistä katkaisinmysteerioista!
Mikko
Kuvat: Citroën
Päivitetty 20.01.2017: poistettu lause ’Ranskankielisissa maissa satelliiteista käytetään termiä lunule, puolikuu’. Tämä ”lunule” tarkoittaa CX-mallin mittariston ja satelliittien muodostamaa kokonaisuutta ja oli jutussa väärässä yhteydessä.
22.12.2016 at 09:07
Aikanaan tuli taloon Visa Super E, musta. Autoa minulle esiteltiin, mutta tuolloin malli ei oikein säväyttänyt muorrosikäistä poikaa. Lähinnä ihmetytti, kuinka ovat tuon näköisen auton ostaneet. Nykyään moisesta olen kuitenkin haaveillut…
”Sitikoissa on yleensä tämmöinen yksipuolainen ratti”, ”Tässä ei ole viiksiä vaan tämmönen…”. Näin minulle auton ohjaamoa esiteltiin.
Myöhemmin vastaavanlainen tölkki tuli vastaan oman GSA:ni ohjaamossa. Kyllähän tuo alkuun taas ihmetystä aiheutti, mutta käyttö tuli tutuksi ajaessani auton Kymenlaaksosta Pirkanmaalle. Onhan se kovasti innovatiivinen. Erinomainen, hmm… 😉
TykkääTykkää
22.12.2016 at 13:54
Ajattelin kertoa mielenkiintoisen satelliittijutun siivittämänä mielenkiintoisesta havainnosta, johon en ole koskaan toista kertaa törmännyt.
Pääsin kerran alkuperäisellä satelliittikojelaudalla varustetun BX-taksin kyytiin. Siinä vilkkui kojelaudan päätytuuletussuuttimien päällä nuoli sillä puolella, mihin vilkku oli kytkettynä, kun auto seisoi paikallaan. Kukaties ideana oli kertoa matkustajille, miltä puolelta olisi turvallista kavuta ulos takapenkiltä.
Valopaneeli vaikutti tehdastekoiselta eikä miltään kuskin viritelmältä. Se oli tummaa huurremuovia, johon nuoli vilkkuessaan ilmestyi. Ja sellaiset oli auton molemmin puolin tuuletussuuttimien päällä.
Normaalisti han merkkivalopaneelien paikalla on kojelaudan värinen peitemuovin kappale, jollaisesta näkyy pätkä blogijutunkin kuvassa heti tuuletussuuttimen yläpuolella.
TykkääTykkää
26.12.2016 at 12:51
Eiköhän ne ranskalaiset käytä lunule termiä ainoastaan Cx:n mittaristosta,
joka on lunulen mallinen. Malli löytyy joka pojan ja tytön kynnen alareunasta, se vaalea alue, lunula.
Visan kaljatölkki- mittaristosta en ainakaan löydä mitään lunuleen viittaavaa muotoa. Englantilaisilla citikkasivustoilla saattaa nähdä yleistyksiä, joissa koko citikan suunnittelufilosofia katkaisimien ja mittariston suhteen niputetaan tuohon lunule nimeen.
TykkääTykkää
26.12.2016 at 20:26
Kiitoksia palautteesta ja tarkennuksista.
Jukka on varmasti oikeassa ”lunule” -termin käytön suhteen, sitä ei pitäisi yleistää.
Tarkistin äsken mitä sanaa Citroën on näistä CX:n satelliiteista käyttänyt ja tutkin kolme eri-ikäistä ranskankielistä CX myyntiesitettä. Kaikissa on kuitenkin käytetty tylsästi sanaa ”bloc”, sen voisi suomentaa ”yksikkö”?
Topin tarinasta jäi kiinnostamaan, oliko BX taksi Suomessa?
Ja Jounia kiitän kivasta tarinasta ja rohkaisen ehdottomasti hankkimaan harrasteautoksi Visan 🙂
TykkääTykkää
26.12.2016 at 20:49
Taksi oli Espanjassa joskus 80-luvun puolivälissä. Oli varustetasoltaan jotain aivan karvalakkimallia, muistaakseni perässä luki vain BX 19D. Verhoilutkin olivat ovia ja istuimia myöten harmaata tekonahkaa.
TykkääTykkää