80-luvulla Peugeotin ja Citroënin taannoinen yhdistyminen alkoi näkyä myös Citroënien tekniikassa. Peugeot oli rallimenestyksensä ansiosta johdonmukaisesti muokannut imagoaan sporttisempaan suuntaan. 205-mallista oli julkistettu vuonna 1984 menevä GTI, joka niitti laajalti mainetta ja menestystä. Peugeotin vanavedessä myös Citroën haki omaa siivuaan pienten urheilullisten autojen luokassa tuomalla markkinoille samaan tekniikkaan pohjautuvan Visa GTI:n. Meille Suomeen näitä Citroënin pikkusportteja tuotiin ainoastaan kourallinen. Näistä jäljellä on enää muutama yksilö.

Visa GTI julkistettiin Pariisin autonäyttelyssä syksyllä 1984, mutta se jäi ehkä hieman samassa näyttelyssä julkistetun CX GTi Turbon varjoon. GTi Visa jakoi pääosan tekniikastaan sisarmallinsa Peugeot 205:n kanssa. Sporttisuutta oli haettu myös kuljettajan ”konttoriin” kattavalla mittarivarustuksella ja pienikehäisellä ralliratilla.

GTI:n mittarivarustus oli kattava ja ”konttori” muutenkin sporttihenkeen sovitettu.

Visan korin kapeudesta johtuen Citroënin suunnittelijat valitsivat GTi:n perustaksi aiemmin lanseeratun Visa Dieselin, jonka etupään akselistorakenne oli jo valmiiksi suunniteltu  isommalle ja painavammalle moottorille.  Lopputuloksena GTI:ssä päädyttiin kallistamaan 1,6-litrainen polttoaineen suihkutuksella varustettu moottori 30 astetta eteenpäin ja tukemalla moottoria enemmän auton koriin pienempien moottoreiden yhteydessä käytetyn apurungon sijaan.

Apurungollekin oli edelleen käyttöä, mutta GTI:ssä se kannattelee hammastankoa ja taaksepäin suunnattuja tukivarsia. Etupään jousitus on perinteinen MacPherson ja takapäässä on puolestaan ennestään tuttu heiluriakselisto joustintuin. GTI:n jousivakiot ovat 40% perusmallia jäykemmät ja menoa tasoittavat kallistuksenvakaajat löytyvät nyt auton molemmista päistä. Takapään vakaajatankoa on myös vahvennettu 12mm:sta 16mm:iin kallistelun kurissa pitämiseksi vauhdikkaammassa ajossa. Jäähdytettyjen etujarrulevyjen kokoa on niin ikään kasvatettu pysähtymisen varmistamiseksi. Takapään hidastuvuudesta huolehtivat edelleen rumpujarrut.

Keulalle haettiin perusmallista erottuvaa urheilullista ilmettä neljällä pyöreällä  ajovalolla. GTI:n keulan ilme noudatteli näin ollen Visan menestyksekkäitä ralliversioita. Ajettavuuuden parantamiseksi GTI:n jousitusta oli mahdallettu perusmalliin nähden neljällä sentillä mukavuuden siitä juurikaan kärsimättä. Matalaprofiiliset Michelin MVX-renkaat (185/60 x 13) varmistivat hyvän pidon ja tasapainoisen ajokäytöksen.

GTi erottui Visan perusmallista nelivalojensa ja GTi -tekstiensä ansiosta

Visa GTi oli onnistunut yhdistelmä sporttisuutta, mukavuutta ja loistavia ajo-ominaisuuksia. Tästä todisteena mm. kotimaisen Tekniikan Maailma -lehtemme arviot Visasta numerossa 13/1987 julkaistussa pienten GTI-mallien vertailussa. Moottoriradalla suoritetusta pujottelukokeesta lehti toteaa

”Citroënissa on sisäänrakennetut pujottelu ominaisuudet. Nopein on Citroën, jonka alusta osallistuu aktiivisesti pujottelun vaikka onkin raskas käsitellä.” Mukavuudessa Visa loistaa myös. ”Mukavuus ei ole pelkkä mielipide, vaan myös ominaisuus, jota arvostaa arkiajossa.”

Visa sijoittui pikkusporttien vertailussa neljännelle tilalle keräten kuitenkin parhaat pisteet ajettavuudesta (14/15), käsiteltävyydestä (14/15) ja mukavuudesta (8/10). Vertailun voittajaksi selviytyi Peugeot 205 GTI, jonka moottori- ja voimansiirto ovat identtiset Visan kanssa. Eroavaisuuksia löytyi Visan pienemmästä rengaskoosta ja vetopyörästön välityksistä.

Madalletusta jousituksesta huolimatta Visa GTI kallistui reippaassa kaarreajossa. Tästä huolimatta ohjautuvuus ja hallittavuus olivat kuitenkin luokkansa ehdotonta huippua. (Kuva: Citroën Communications)

Keskikesällä 86 Visa GTi uudistui. Moottori sai kymmenen hevosvoimaa lisää, mikä paransi jo ennestään hyvää suorituskykyä. Huipputeho 115 hevosvoimaa saavutettiin nyt kierrosluvulla 6.250. Nollasta sataan taittui alle yhdeksässä sekunnissa (8,8 s) ja huippunopeuskin 192 km/h  lähenteli jo maagista 200 km/h:n rajaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on visa-gti-uk-ad.jpg
Brittiläinen serie1 -sarjan Visa GTI:n mainos lupaa, että Visa GTI:n hinta on niin kilpailukykyinen, että myös pankinjohtajasi jää sanattomaksi. Aika kova lupaus !

Sisustuksessa siirryttiin edellisen mallin harmaasta värimaailmasta CX GTi Turbosta tuttuun, jopa ylellisen tuntuiseen harmaa/mustaan kalanruotokuvioituun plyyshiverhoiluun. Ettei kenellekään jäisi epäselväksi miten nopeasta ajokista on kyse, oli molempiin etuoviin teipattu ikään kuin varmuuden vuoksi teksti ”115 ch”. Useimmat autoista jotakin tietävät ymmärsivät, että kun Visan kokoiseen kauppakassiin laitetaan 115 hevosvoiman moottori, niin maisema alkaa tarvittaessa vaihtumaan melko ripeästi, eikä auton suorituskykyä ole syytä epäillä.

Visa GTI vuodelta 1985 oli esillä Citroen 100 -juhlassa la Ferte Vidamessa kesällä 2019

Visa GTI Suomessa

Kaikkiaan Visa GTI -malleja tuli Suomeen vuosina 85-88 yhteensä kahdeksan kappaletta. Ensimmäinen Visa GTI saapui Suomeen vuoden -85 maaliskuun alussa Finnjetin kyydissä. Valkoinen (Blanc Cremant)  GTi oli tilattu Citroentalo Rekaraan. Auton varustukseen kuuluivat värilasit, keskuslukitus ja sähköiset lasinnostimet etuovissa. Sisustusväri ensimmäisen sukupolven autoissa oli harmaa, punaisin koristeraidoin.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on visa-gti_egz.jpg
Vuonna 1985 saapui maahan vain yksi Visa GTi. Kesäkuussa rekisteröity auto oli väriltään valkoinen (Blanc Cremant). Kuvassa näkyvä sähkötoiminen aurinkokatto ei ole alkuperäisvaruste. (Kuva: Vesa Kasari)

Tämän auton väriin liittyy sellainen pieni yksityiskohta, että maahantuojan papereissa väriksi mainitaan Blanc Cremant, mutta toisaalta maahantuojan painetuissa esitelmateriaaleissa kerrotaan ainoaksi saatavilla olevaksi valkoisen sävyksi GTI:lle Blanc Meije.

Visa GTI:n värivalikoima pysyi tiettävästi koko tuotannon ajan samana eli valittavissa oli neljä värivaihtoehtoa eli punainen (Rouge Vallelunga), Musta (Noir), valkoinen (Blanc Meije) ja helmen harmaa (Gris Perle). Olisko näissä aivan ensimmäisten tuotantoautojen väreissä ollut kuitenkin poikkeuksia myöhempiin malleihin nähden, vai onko maahantuojan papereissa sittenkin vaan virhe?

Ensimmäisen sukupolven GTi:n sisustuksessa harmaata ruutukuosia oli piristetty punaisin vauhtiraidoin

Tämä yksilö toimi ilmeisesti myös GTI-mallien tyyppikatsastus autona, ennen kuin se toimitettiin asiakkaalle. Auto ensirekisteröitiin vasta noin kolmen kuukauden kuluttua maahan saapumisesta, eli arvatenkin sitä käytettiin esittelyautona ensimmäiset kuukaudet autoliikkeen koekilvillä.

Tämä Visa päätyi ehkäpä Suomen tunnetuimmalle Citroën harrastajalle Ari Sitroselle Kainuuseen. Viimeisen kerran auto on katsastettu tammikuussa 2001 ja rekisteristä se on poistunut vuotta myöhemmin vuosikatsastuksen suorittamatta jättämisen seurauksena. Auto ehti siis olla ajossa ”vain” kuusitoista vuotta. Vuosien seisonta taivasalla pitkässä heinikossa on tehnyt tehtävänsä ja auton pelastaminen enää ajokuntoon alkaa olla hyvin haastavaa ellei peräti mahdotonta.

Tänä syksynä tämän GTI:n osalta näimme kuitenkin pienen valonpilkahduksen, kun auto siirtyi Ari Rautakankaan omistukseen. Auton kori on pohjastaan todella heikossa kunnossa vuosikausien heinikossa seisomisen seurauksena. Tämän yksilön liikenteeseen pelastaminen vaatisi kuitenkin valtavan työmäärän ja eikä parempikuntoinen varaosa-autokaan olisi haitaksi. Toivokaamme kuitenkin, että tämä Suomen ensimmäinen Visa GTI nähtäisiin vielä jonakin päivänä liikenteessä. Jonkinlaisen pienen ihmeen se kuitenkin näyttäisi vaativan.

Vuosien seisonta pitkässä heinikossa on tuhonnut tämän ensimmäisenä maahamme saapuneen GTI Visan lattiat pahasti. Auton pelastaminen alkaa olla todella haastava tehtävä (Kuva: Ari Rautakangas)

Seuraavat 2 Visa GTi:tä saapuivat Suomeen vasta noin vuoden kuluttua. Väriltään autot olivat punainen (Rouge Vallelunga)  ja lakkamusta (Noir Verni) ja ne rantautuivat Suomeen tammikuussa 1986. Molemmat olivat siis vielä vanhempaa 1. sukupolvea, joissa oli tuo hiukan matalampitehoinen 105 hv:n moottori. Näistä punainen toimitettiin jälleen Citroentalo Rekaraan. Trafin tiedoista tätä yksilöä ei enää löydy edes valmistenumeron perusteella, joten sen vaiheista ei ole toistaiseksi löytynyt tarkempia tietoja.

Elokuussa -86 saapui Suomeen vielä kaksi GTi:tä ja myös tällä kertaa väriltään punainen ja musta. Nämä autot olivat jo uudistettua mallia ja varustettu siis tuolla 115 hv:n moottorilla ja uudistetulla sisustuksella.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on visa-gti-115ch-sisustus.jpg
Kesällä -86 toteutetun malliuudistuksen myötä Visa GTI:n sisustuksessa siirryttiin samantyyppiseen musta-harmaaseen verhoiluun, kuin isommissa CX GTI Turbo ja BX GT -malleissa. Vaihdekepin nupin punainen ”vauhtiraita” täydentää kokonaisuuden.

Punainen toimitettiin Rekaraan ja se rekisteröitiin 27.8.86 rekisteritunnukselle UXJ-584. Tämä auto toimi esittelyautona ja se esiintyi useampien suomalaisten autolehtien sivuilla. Kuva alla on Tekniikan Maailma -lehden pikkusporttien vertailusta vuodelta 1987 (TM 13/1987).

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on image.png
Tekniikan Maailma kirjoitti Visa GTI:stä: ”Citroënissa on sisäänrakennetut pujottelu ominaisuudet” (TM13/1987)

Helmikuussa -87 maahan saapui jälleen kaksi autoa. Tällä kertaa punainen ja valkoinen (Blanc Meije). Valkoinen oli tilattu  Jyväskylään Citroën -liike R. Nieminen Ky:lle, josta auto myytiin Jyväskylän alueelle yksityishenkilölle, jonka käytössä auto oli kahdeksan vuotta. Auto sai rekisteritunnuksen XKE-115 ja se oli tuttu näky myös Citroënkerhon tapahtumissa 80/90 -lukujen taitteessa.

Vasemmanpuoleinen kuva 80-luvun lopulta, kun auto oli sen ensimmäisellä omistajallaan Keski-Suomessa. Oikealla oleva kuva otettu 2010-luvun puolivälissä.

Sen jälkeen auto vaihtoi kolmen vuoden aikana omistajaa useampaan kertaan, jonka jälkeen se päätyi pääkaupunkiseudulle ja edelleen Citroën -harrastajalle, joka kunnosti autoa huomattavasti. Tämä omistaja luopui autostaan vuonna 2015 ja tällä hetkellä tämä poikkeuksellisen hienokuntoinen Visa GTI on Citroën -harrastaja Pasi Nurmen omistuksessa Länsi-Suomessa.

Pahasti ruostumaan päässyt BCT-764 sai vuosituhannen vaihteen tienoilla osaavissa käsissä ehjän korin, minkä ansiosta auto säästyi romutukselta. (Kuva: Pasi Nurmi)

Pasille päätyi vielä se toinenkin helmikuussa -87 maahan saapunut Visa GTI. Kyseinen musta yksilö oli saanut rekisterinumerokseen BCT-764 ja se oli palveli helsinkiläisen yrityksen työsuhdeautona ensimmäiset kolme vuotta. Auto vaihtoi sen jälkeen tiuhaan omistajaa. Tässä vaiheessa noin kymmenvuotias Visa oli koriltaan päässyt jo ruostumaan niin pahoin, että alkuperäisen korin korjaaminen ei enää tuntunut järkevältä. Vuosituhannen vaihteessa harvinaiseksi käyneen GTI Visan arvo onneksi ymmärrettiin ja tämä yksilö kunnostettiin Citroen -harrastajan toimesta vaihtamalla siihen kori ehjästä autosta ja näin GTI palasi muutoskatsastettuna taas liikenteeseen.

Tuusulalaisessa Citroen-liikkeessä Auto-Tapiossa oli vuonna 1988 pitkään myynnissä uusi Visa GTI (Kuva: Vesa Kasari)

Hyvinkään suunnalla kunnostetaan yhtä Suomen GTI Visoista. Korissa on paljon työtä, koska Suomen suolatut maantiet olivat ottaneet niskalenkin myös tästä yksilöstä.

Visa GTI saa tässä uutta lattiaa. Työmäärä on valtava. Toivottavasti näemme tämänkin yksilön vielä joskus Citroen harrastetapahtumassa.

Visan korirakenne oli aikakaudelleen tyypillisesti erityisen altis ruostumiselle. Lattioiden ja kynnyskoteloiden ruosteongelmat lienevät olleetkin yleisin syy Visan poistumiselle liikenteestä. Onneksi harvinaisen GTI-mallin tapauksessa harrastajat ovat kuitenkin olleet valmiita tekemään isoja ja hyvin työläitäkin peltiremontteja, jotta nämä harvinaiset GTI-mallit saataisiin säilytettyä ja pidettyä liikenteessä.

Kynnykset ja lattiat uusittu. Pientä sisustushommaa olisi vielä jäljellä tässä kohtaa projektia.

Visa GTI on tänä päivänä todellinen harvinaisuus, joka muistuttaa meitä 80-luvun lopun GTI-boomista, joka tuotti myös Citroënin mallistoon useita hienoja sporttihenkisiä automalleja.

Visa GTI alkaa olla harvinaisuus Euroopassakin. Harvojen tarjolla olevien yksilöiden hintapyynnöt liikkuvat pääsääntöisesti kymmenen tuhannen euron molemmin puolin (Lähde: https://www.theparking.eu)

Visa GTi on harvinainen myös ulkomailla. Ranskasta ja Hollannista sellaisen vielä saattaa löytää. Suhteellisen hyväkuntoisten yksilöiden hintapyynnöt vaihtelevat kymppitonnien molemmin puolin. Alkuperäiskuntoisia tai entisöityjä autoja on todella harvoin myynnissä ja niiden hintatasoa on siksi hyvin vaikea arvioida, mutta melko varmasti tällaisten autojen hintapyynnöt liikkuvat kymmenestä tuhannesta eurosta ylöspäin.

Vesa

Teksti: Vesa Kasari

Kuvat: Pasi Nurmi, Harri Salmi, Ari Rautakangas, Vesa Kasari, Citroën Communications