80 -luvun lopulla Citroënin mallisto koostui AX, BX ja CX malleista. Teknisesti monimutkaisen ja kustannuksiltaan kalliin GSA:n valmistuksen päätyttyä 80-luvun puolivälissä mallistosta jäi puuttumaan myyntivolyymin kannalta tärkeä alemman keskiluokan malli. Tehdas yritti paikata aukkoa BX malliston halvemmilla ja riisutummilla malleilla, mutta kaasunestejousituksella varustettu BX oli valmistuskustannuksiltaan yksinkertaisesti vain liian kallis, jotta se olisi kyennyt kilpailemaan ostajista alemmassa keskiluokassa
Uuden mallin suunnittelun tavoitteeksi oli asetettu turvallinen, kokoluokkansa tilavin viisiovinen monikäyttöauto. Auton kori oli suunniteltu yhteistyössä Bertonen kanssa ja pyrkimyksenä oli selvästikin ollut välttää liikoja erikoisuuksia. ZX tuli markkinoille aluksi vain viisiovisena korimallina ja neljänä eri malliversiona, joille oli annettu nimet: Reflex, Avantage, Aura ja Volcane. Etujousituksessa käytettiin kokoluokassa yleistä kierrejousitusta joustintuin ja takana oli puolestaan tilaa säästävä poikittainen vääntösauvajousitus pitkittäistuin. Alustaratkaisun ainoa erikoisuus oli taka-akselisto kiinnittäminen koriin neljällä erityisellä joustotuella, joiden ansiosta koko taka-akselistoon oli saatu ohjaava vaikutus. Kaarreajossa sivuttaisvoimien kasvaessa yli tietyn rajan alkoi taka-akseli kääntyä samaan suuntaan etupyörien kanssa parantaen näin ajovakautta. Citroën oli ristinyt järjestelmän passiiviseksi nelipyöräohjaukseksi.

Suomeen uutuuden odotettiin saapuvan syksyn aikana. Maahantuojan tavoitteena oli myydä loppuvuoden aikana jopa viitisensataa ZX:ää. Vuoden 91 toteutunut myyntimäärä jäi kuitenkin vajaaseen kahteen sataan autoon, mikä osaltaan kertoo taloustaantuman iskeneen Suomeen jo lähes täydellä voimallaan.
Hei siinähän seisoo uusi Citroën ZX !
Satuin syyskuisena perjantaina ajelemaan töistä kotiin reittiä, jonka varrella sijaitsi silloisen Korpivaaran pääkonttori ja myös Citroënin maahantuonti. Pääporttia ohittaessani katse kiinnittyi verkkoaidan sisäpuolella seisovaan kirkkaanpunaisen autoon. ”Hei siinähän seisoo upouusi Citroën ZX !”, Citroënin uutuusmalli, jonka ensimmäisiä kuvia oli kevään ja kesän aikana jo näkynyt autolehtien uutuus palstoilla. Saman tien jalka jarrulle, u-käännös ja BX parkkiin Korpivaaran pääportin ulkopuolelle. Jostakin syystä portin nostopuomi näitti olevan auki, joten livahdin verkkoaidan sisäpuolelle samalla tähyillen, jonkin matkan päässä sijaitsevaan portinvartijaan koppiin. Kopissa ei näkynyt sillä hetkellä olevan ristin sielua. Harmittelin, että kameraa ei ollut mukana. (Nuoremmalla lukijakunnalle kerrottakoon että taskuun mahtuvia kännyköitä saati sitten kameralla varustettuja kännyköitä ei 90 -luvun alussa vielä ollut keksitty ;-). Kiersin auton pikaisesti ja kurkin ikkunoista sisään. Kyseessä näytti olevan ZX-malliston tehokkain ja varustelluin malliversio, joka kantoi nimeä Volcane. Päätin ajaa kotiin noutamaan kameraa. Reilun puolen tunnin kuluttua olin takaisin Korpivaaran pihassa. Puomi oli nyt laskettu alas, mutta puomin vierestä pääsi jalan edelleen aidan sisäpuolelle. Portinvartijoiden kopissa näkyi tällä kertaa olevan ihmisiä, ja niinpä astelin määrätietoisesti kopin tiskille ja kerroin, että haluaisin ottaa ZX:sta pari valokuvaa. Porttivahti sanoi asian olevan ok, joten pääsin tutkimaan ja kuvaamaan autoa ihan luvan kanssa. Otin autosta puolisentusinaa kuvaa, joiden toivoin kovasti onnistuvan, mutta sehän nähtäisiin vasta sitten kun kuvat saapuisivat kehityksestä.
Myynti käynnistyi keskellä syvintä taantumaa
ZX:n saapuminen markkinoille sattui todella huonoon ajankohtaan. Koko 80-luvun lopun autokaupassa oli taottu uusia ennätyksiä. Suomessa uusien autojen vuosimyynti oli vuonna 1989 huipussaan 177.610 autolla. ZX:n ensimmäisenä kokonaisena myyntivuonna 1991 oli uusien autojen myynti Suomessa romahtanut dramaattisesti reilusti alle puoleen huippuvuosista.
Ensimmäisen kokonaisen kalenterivuoden myyntikin jäi vaivaiseen 278 autoon.
Syksyn 91 aikana rekisteröitiin ainoastaan 189 ZX-mallia. Ensimmäisen kokonaisen kalenterivuoden myyntikin jäi vaivaiseen 278 autoon, jota voidaan pitää uudelle vasta lanseeratulle keskiluokkaiselle automallille todella pienenä lukemana. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että yhdeksän vuotta aiemmin Citroën Visan tullessa Suomen markkinoille, ylsi se 1. täytenä kalenterivuotenaan (1982) yhteensä 669 kappaleen myyntiin.

ZX:n myynti piristyi laman taittuessa 90-luvun puolivälissä, kun tilava farmarimalli saatiin viisiovisen korimallin rinnalle. Mallisto täydentyi vielä myös kolmiovisella perusmallilla ja Suomen teillä harvinaisuudeksi jääneellä 2-litraisella 155 hv:n SP3-mallilla. Moottorivalikoima laajeni vielä BX-malleista tutulla dieselillä vuosimallista 94 lähtien.
Huippuvuotena 1995 myytiin peräti 1200 autoa.
Huippuvuotena 1995 myytiin peräti 1200 autoa. Viimeiset ZX:t valmistettiin Euroopan markkinoille 1997, jonka jälkeen malli korvautui Xsaralla. ZX:än tuotanto jatkui kuitenkin vieä Kiinassa, jossa sitä valmistettiin Kiinan markkinoille nimellä Fukang aina vuoteen 2009 saakka, jolloin Citroën C-Elysee korvasi mallin.
Kaikkiaan Suomeen tuotiin vuosien 91-98 aikana yhteensä 4.211 ZX-mallia. Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 lopussa vielä 2.217 ZX:ää, eli autokanta oli huvennut jo noin puoleen alkuperäisestä. Vuosittainen poistuma oli tässä vaiheessa jo kymmenen prosentin luokkaa.
Lisää tietoa ZX:sta löytyy mm. Citroën-kerhon ZX-jaoksen sivuilta: http://www.zxcitikka.fi/
Vesa
3 Päivitysilmoitus